Agricola, Mikael

Agricola, Mikael

1510–1557. Turun piispa, Suomen uskonpuhdistaja. Suomen kielen isä.

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1847: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1847
Fosterländskt Album [Isänmaallinen albumi], 3. vihko, julkaisseet H. Kellgren, R. Tengström, K. Tigerstedt. Helsinki 1847 (hinta 60 hopeakop.)   Tällä erinomaisesti toimitetulla vihkolla on ansiokkaat sivunsa samoin kuin aikaisemmillakin. Näihin on ensi sijassa luettava ”Mikael Agricola”, E. E:n (Elmgrenin) kirjoittama elämäkerrallinen kuvaus, jota ei tosin ole kirjoitettu akateemista kaunopuheisuutta käyttäen, mutta kuitenkin kielellä, joka on yhtä miehekästä ja korutonta kuin ne ajatukset, jotka ovat esityksen pohjana. Asetamme tämän kuvauksen ensimmäiselle sijalle, emme pelkästään siitä ...

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1848: Suomalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1848
Lukemisia Suomen Kansan hyödyksi 3, Helsingissä 1847 (15 hopeakop.). Suomen Suuriruhtinanmaan nykynen tilasto. Yritys Alkeis- ja Rahvaan-Kouluin tarpeeksi. Helsingisä 1848.   Vaikka sen lämpimän suhtautumisen suomen kieleen ja kirjallisuuteen, joka on käynyt ilmi nuoremman sukupolven keskuudessa, voitaisiinkin ajatella olevan ohimenevää, kuten moni on ennustanut ja toivonut, se on kuitenkin Jumalan kiitos jo saanut aikaan hengentuotteita, joista monet lienevät sinänsä vähäisiä, mutta yhteen koottuina niin voimakkaita, että ne voivat vuosikymmeniä pitää yllä kansallisen kirjallisuuden tuleva...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1849
1. Lyhy Suomen Historia ja Maantiede, kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut J. F. Granlund. Helsingissä 1849.   Tämä teos muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimitusten 13. osan. Se on ansiokas, varsin selkeällä kielellä laadittu käännös teoksesta Finlands Historie och Geografi för Söndagsskolor, julkaistu vuonna 1847 (hra Hallsténin laatimana) ja painettu Vaasassa. Emme ole sattuneet kiinnittämään huomiota alkuteokseen, ja siksi meille on kaksinkertainen ilo tutustua kirjaan asussa, joka lupaa sille laajemman levikin ja moninkertaisen hyödyn. Ei siksi, että sen tiivistelmämuoto mie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Lisäys edellisen numeron lausuntoihin Suomen olojen arvioista Ruotsin näkökulmasta

Päivämäärä: 
1.4.1856
Aiheen tähän lisäykseen saimme lähinnä tarpeesta selittää, että kun viimeksi lausuimme käsityksemme asiasta, meille oli tuntematon vuonna 1855 Tukholmassa painettu kirjoitus, jossa myös allekirjoittaneen aikaisempi esiintyminen oli saanut osakseen ankaran tuomion, millä siis ei voi katsoa olleen mitään vaikutusta sanottuun lausumaan. Kyseisessä kirjoituksessa on lisäksi suomenkielisestä kansasta kirjoitettu tahdikkaasti ja kansan oikeuksia kunnioittaen, joka ruotsalaisissa Suomea koskevissa pamfleteissa on ollut erittäin harvinaista. Tekijä vain samoin kuin hänen vähemmän tahdikkaat maanmie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1862
H. G. Porthans skrifter. 2:a delen [H. G. P:n teokset 2]. H:ki 1862.   Tämä Suom. Kirjallisuuden Seuran kustannuksella julkaistun laitoksen toinen osa sisältää Chronicon Episcoporumin [Suomen piispain kronikan] jatko- ja päätösosan. Edellisessä osassa käsiteltiin aika maan ensimmäisestä valloituksesta vuoteen 1412 eli Henrik-piispasta Turun 16. piispan Bero II:n kuolemaan; toinen osa jatkuu vuoteen 1576 ja kattaa seuraavien yhdentoista piispan virkakaudet. Mikael Agricola on kahdeskymmeneskuudes, ja hänen aikaansa asti Porthanilla on ollut Juustenin niukkasanainen kronikka runsaiden huomaut...
Paikat: 

Morgonbladet nro 221, 23.9.1880: Eräästä ruotsalaisesta näkökannasta Suomen kansallisten pyrintöjen arviointiin

Päivämäärä: 
23.9.1880
Morgonbladetin lukijoilla on ollut tilaisuus nähdä, miten ruotsalainen Aftonbladet on käsittänyt nämä pyrinnöt. Uskomme mielihyvin Aftonbladetin vakuutuksen, että Ruotsissa ollaan riittävän valistuneita ja inhimillisiä ottamaan huomioon vieraille ominaisia piirteitä ja työskentelemään yhdessä toisten kansojen kanssa ihmiskunnan kulttuuriin liittyvien tehtävien ratkaisemiseksi. Mutta uskomme myös, että tällä Ruotsin kansan luonteen kauniilla puolella on jopa useampia valistuneempia edustajia, luvalla sanoen, kuin kunnioitetulla lehdellä. Uskomme heidän pitävän ihmiskunnan arvokkaana tehtävän...
Paikat: