Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

65–8 eKr. Roomalainen runoilija.

Latinan kielen pro exercitio 1831, ainekirjoitusharjoitus

Päivämäärä:

1.1.1831

Mikään ei ole joka suhteessa onnellista. (Horatius) Merimies, joka on jo kauan harhaillut vierailla rannikoilla, saa surmansa haaksirikossa sen sataman edustalla, johon pääsemisen toivo on häntä usein elähdyttänyt ja jonka nähdessään hän on vastikään riemuinnut, mutta ennenaikaisesti. Niinpä kansalaissodan kauhuista hengissä selvinnyt Horatius piti itseään nyt onnellisena, mutta uhkaamassa olevat vaarat havaitessaan hän lausui silti nuo tylyt, mutta paikkansapitävät sanat: ”Mikään ei ole joka suhteessa onnellista.” Myös meidän surullinen kokemuksemme osoittaa, etteivät nämä sanat ole perä...

Henkilöt:

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Termit:

Pro exercitio

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.5.1848

Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1861

Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861. Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...

Henkilöt:

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Slöör, Karl Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Petöfi, Sándor

Törneroos, Antti (Anders)

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Uhland, Johann Ludwig

Moore, Thomas

Donner, Otto

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Bitzius, Albert

Godenhjelm, Bernhard Fredrik

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Wecksell, Josef Julius

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Thilén, Gustaf

Gyldén, Claes Vilhelm

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1862

H. G. Porthans skrifter. 2:a delen [H. G. P:n teokset 2]. H:ki 1862. Tämä Suom. Kirjallisuuden Seuran kustannuksella julkaistun laitoksen toinen osa sisältää Chronicon Episcoporumin [Suomen piispain kronikan] jatko- ja päätösosan. Edellisessä osassa käsiteltiin aika maan ensimmäisestä valloituksesta vuoteen 1412 eli Henrik-piispasta Turun 16. piispan Bero II:n kuolemaan; toinen osa jatkuu vuoteen 1576 ja kattaa seuraavien yhdentoista piispan virkakaudet. Mikael Agricola on kahdeskymmeneskuudes, ja hänen aikaansa asti Porthanilla on ollut Juustenin niukkasanainen kronikka runsaiden huomaut...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Bero II Balk

Agricola, Mikael

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Blomstedt, Oskar August Frithiof

Qvist, Adam

Hanelles, Salomon

Forsström, Karl Ferdinand

Lagus, Robert Erik

Rehbinder, Robert Henrik

Aleksanteri I

Nikolai I

Grotenfelt, Adolf

Lindelöf, Lorenz Leonard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

30.12.1870

Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...

Paikat:

Asiat: