Gyldén, Claes Vilhelm

Gyldén, Claes Vilhelm

1802–1872. Päämaanmittauskonttorin vt. ylijohtaja 1845–47. Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylijohtaja 1854–72. Valtioneuvos 1858, todellinen valtioneuvos 1869.

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Herra P. Östring: Tavasta ottaa vuoroviljely yleiseen käyttöön Suomessa

Päivämäärä: 
1.4.1856
Hra Östringin ”Tidskrift för Landthushållare” [Maatalousmiehen aikakauskirja] vuosikerran 1855 ensimmäinen numero on äskettäin tullut nähtäville kirjakauppaan. On pidettävä onnena maamme heiveröiselle kirjallisuudelle, että jatkuvasti ilmestyy kirjoittajia, joilla on tarpeeksi intoa ja tarmoa hankkia itselleen yleisöä. Sellaisiin yrityksiin kuuluvat täällä kerta toisensa jälkeen syntyneet aikakauskirjat, jotka koskettelevat maataloutta ja teollisuutta; ja se päivä vielä epäilemättä tulee, jolloin nämä ponnistelut synnyttävät lukijakunnan, jolle sellaiset julkaisut ovat kiistatta tarpeen. Ko...
Paikat: 

Ilmoitus osakemerkinnästä J. L. Runebergin koe-virsikirjan julkaisemiseksi, konsepti

Päivämäärä: 
15.3.1857
Johan Ludvig Runeberg on viimeksi kuluneet vuodet omistanut runoilijan­lahjansa yksinomaan uuden virsikirjan kirjoittamiseen ja on työllään ansainnut jälleen oikeutetusti maanmiestensä tunnustuksen. Hänen vaati­maton yhteiskunnallinen asemansa on sinä aikana pysynyt ennallaan ja ul­koiset huolet ovat varmaan usein raskauttaneet hänen sisäistä elämäänsä. Valitettavasti ei kirjailija maassamme voi luottaa saavansa huoletonta toi­meentuloa jättämällä julkaistut teoksensa tavanomaiseen tapaan kirja­kaupan myyntiin. Vakuuttuneina siitä että jokainen Runebergin maanmies toivoo hänelle poikkeusta ...

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1861
Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861.   Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1863
Beskrifning öfver Kejs. Alexanders-universitetets i Finland muhammedanska myntsamling – af Gabriel Geitlin [G. G., Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston islamilaisissa valtioissa lyötyjen rahojen kokoelma]. H:ki 1862.   Mainitsemme tämän eripainoksen Tiedeseuran asiakirjoihin sisältyvästä artikkelista vain siksi, että se yhtenä monista on ilahduttava osoitus tieteellisestä aherruksesta, jota varten Suomenkin yliopistossa pyritään löytämään aikaa ja voimavaroja. Tämäntyyppisen selvityksen laatimiseen tarvitaan nimittäin runsaasti kielten tuntemusta ja historian tutkimista; ja kun maal...
Paikat: