Donner, Otto

1835–1909. Filosofian kandidaatti 1861, lisensiaatti 1864, tohtori 1872. Vertailevan kielitieteen dosentti Helsingin yliopistossa 1870–75. Sanskriitin ja vertailevan kielitieteen ylimäär. henkilökohtainen professori 1875. Lehtimies, pankkivaltuusmies, valtiopäivillä pappissäädyn edustaja. Kirkollisasiaintoimituskunnan senaattori 1905–08.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1858

Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.] On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1860

Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.] Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...

Henkilöt:

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Tengström, Johan Jakob

Gezelius, Johan nuorempi

Tavast, Magnus Olai (Maunu Olavinpoika)

Nilsson, Linvid

Mårtensson (Djäkn), Matts

Schytz, Johan

Hästesko af Målargård, Anders nuorempi

Hästesko af Målargård, Anders vanhempi

Sabelhjerta, Jakob

Berg, Otto

Horn, Arvid Göransson

Kaarle XI

Palonen, Lars August

Wallin, Georg August

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Horn, Klas Christersson

Kustaa I Vaasa

Kristiina

Kustaa II Aadolf

Chydenius, Johan Jakob

Topelius, Zacharias

Donner, Otto

Saxbäck, Fredrik Alfred

Forssell, Olof Hansson

Monge, Gaspard

Carnot, Lazare Nicolas Marguerite

Fourcroy, Antoine François de

Berthollet, Claude Louis de

Guyton de Morveau, Louis Bernard

Forsius, Sigfrid Aron

Moore, Thomas

Nyblom, Carl Rupert

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1861

Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861. Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...

Henkilöt:

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Slöör, Karl Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Petöfi, Sándor

Törneroos, Antti (Anders)

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Uhland, Johann Ludwig

Moore, Thomas

Donner, Otto

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Bitzius, Albert

Godenhjelm, Bernhard Fredrik

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Wecksell, Josef Julius

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Thilén, Gustaf

Gyldén, Claes Vilhelm

Paikat:

Asiat:

O. Donnerin anomus saada lukea senaatin pöytäkirjoja, lausunto senaatin täysistunnossa 14.1.1864

Päivämäärä:

14.1.1864

Kun anomuskirjelmä oli luettu, lausui senaattori Snellman, – että senaattori katsoi omasta puolestaan hyväksi sallia hakijan [O. Donner] lukea keisarillisen senaatin talousosaston anomusasiain kirjaamossa, sen aukioloaikoina ja reistraattorin valvonnan alaisena, sinne jätettyjä ja siellä säilytettyjä puhtaaksikirjoitettuja kappaleita hallituskonseljin ja keisarillisen senaatin täysistuntojen sekä myös talousosaston kokousten pöytäkirjoista.

Henkilöt:

Donner, Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Otto Donnerilta

Päivämäärä:

29.8.1867

29.8.1867 Herra Senaattori! Luin äskettäin Teidän teoksenne ”Saksan-matka”, ja mieltäni lämmitti mm. näky kyyneleestä, joka tipahti viinilasiin Reinin rannalla, kun te ajattelitte, ettei maailmassa ole pahoja ihmisiä, vaan ainoastaan tietämättömiä. Kun aurinko on viime päivinä paistanut sangen kirkkaasti ja kun näin Teidän viime sunnuntaina jälleen tyhjentävän viinilasin Kaivopuistossa päivällispöydän ääressä, aivan varmasti ajatellen jokaisen aurinkoisen päivän kovasti koetellulle kansallemme tuottamaa siunausta, palautuivat mieleeni Teidän ajatuksenne Reinin rannalla. Mekin voisimme ...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

12.10.1876

12.10.1876 Parahin Veli Minun mielestäni on suomen kielen asialle suunnattoman suuri onni, jos ystävämme A. Meurman ottaa hoitaakseen Morgonbladetin, joka näyttää muuten kuolemaan tuomitulta, koska nuori sukupolvi on niin kyvytöntä tekemään kelvollista työtä. Olen tarjonnut vähäpätöistä puumerkkiäni ollakseni avuksi – sekä lisäksi [apua] ilman puumerkkiä ad libitum [aivan vapaasti]. Lisäksi laaditaan ehdot vakinaisten avustusten saamiseksi muilta, joista olen puhunut hankkeeseen mukaan Z. Topeliuksen, Reinin ja veljesi. Olen pohtinut juuri A. Meurmanin, Granfeltin, Donnerin saamista mu...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Meurman, Agathon

Topelius, Zacharias

Rein, Karl Gabriel Thiodolf

Granfelt, Axel Fredrik

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 39 ja 40, 16. ja 17.2.1877: Varoista uusien rautateiden rakentamiseen

Päivämäärä:

16.2.1877

I. Kun ryhdytään rakentamaan rautateitä, ensimmäisen kysymyksen pitäisi kai olla, onko tarkoitukseen rahoja tai voidaanko niitä hankkia. Mutta sanomalehtikirjoituksista päätellen näyttää siltä kuin kenestäkään mikään rahanpuute ei voisi tulla kysymykseenkään. Yleinen käsitys lienee se, että lainataan se mitä tarvitaan. Ja sillä päästään helposti kaikista huolista sillä tiellä. Voisi siten olla turhaa lausua enempää siitä asiasta. Ja niin olisi, ellei lainaamista seuraisi vähemmän helposti toimitettu maksamiskysymys. Mutta lisäksi lainaamisella on aivan liian suuri vaikutus lainaavan valtion...

Henkilöt:

Donner, Otto

Wasastjerna, Alfred Edgar

Paikat:

Asiat: