Tengström, Jakob af

Tengström, Jakob af

1755–1832. Historioitsija ja poliitikko. Turun piispa 1803–17. Arkkipiispa 1817–32. Aateloitu 1809.

Litteraturblad nro 1, toukokuu 1847: Suomen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1847
Suomen Historia, kertoi lyhykäisessä järjestyksessä Joh. Fredr. Kajaani, Kirkkoherran Apulainen Siuntiolla. 1 Osa – Helsing. 1846 (hinta 50 hopeakopeekkaa)   Olen kovin iloinen voidessani esiintyä tässä lehdessä ensi kerran yllä mainitun teoksen arvostelijana. Näin laajan ja näin tieteellisessä hengessä kirjoitetun teoksen julkaiseminen suomenkielisessä asussa on aivan poikkeuksellista nykyoloissa. Kun teos vielä on merkittävin esitys aihepiiristään, on sen esitteleminen senkin vuoksi erityisen suuri ilo. Meidän maassamme on varmaan vielä turhaa toivoa, että maamme asukkaista kansalainen, j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä: 
1.11.1847
Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...
Paikat: 

Litteraturblad nro 14, joulukuu 1847: Johan Robert Tengströmin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
1.12.1847
Johan Robert Tengström, professori J. J. Tengströmin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Sophia af Tengströmin poika, syntyi Turussa toukokuun 24. päivänä 1823. Hänen isänsä periaatteista, joissa vallitsi tiukka järjestys, ja niihin yhdistyneestä mitä ennakkoluulottomimmasta ja kaikkeen inhimilliseen lämpimästi suhtautuvasta mielenlaadusta voi jokainen, jolla oli ilo tuntea tämä mies, myös päätellä, että pojan kasvatus oli sekä suunnitelmallista että vapaata pedanttisesta pakosta ja useinkin tavallisista aineellisista etulaskelmista. Niinpä poismenneen samanikäisten toverien kuultiinkin usein puh...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

H. G. Porthanin jälkeenjääneiden papereiden sinetin avaaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 22.3.1862

Päivämäärä: 
22.3.1862
Omasta puolestani katson, ettei konsistorilla ole oikeutta kumota saman kollegion tekemää päätöstä joka oli säädetty tietyksi määräajaksi, muutoin kuin siinä tapauksessa, että jos voidaan osoittaa, että kyseinen aiempi päätös oli tehty ilman laillista oikeutusta. Ainakaan tällaisen kumoamisen ei pidä tapahtua ilman erityisen pakottavaa syytä ja ratkaisu on joka tapauksessa silloin alistettava korkeammalle viranomaiselle. Se, että varakanslerilla ja konsistorilla oli laillinen oikeus tehdä kyseinen päätös niin Porthanin kuin Meyerfeltinkin paperien sinetöimisestä, näyttää minusta kiistattoma...
Paikat: 
Asiat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...