Gottlund, Karl Axel

Gottlund, Karl Axel

1796–1875. Kansanrunouden kerääjä ja kirjailija. Helsingin yliopiston suomenkielen lehtori 1839–75. Perusti 1846 sanomalehti Suomalaisen ja 1847 viikkolehti Suomen.

Bengt Olof Lilleltä

Päivämäärä: 
29.3.1839
Heinolassa pääsiäisaattona [29.3.]1839   Parahin Veli Snellman!    Ihmisen, joka ei havahdu jouluksi, pakottaa omatunto sentään ajattelemaan pääsiäisen tuloa, ajattelet varmaan, kun saat tämän käsiisi. Tässä eräänä iltana oli Cygnaeuksen luona – ja me kumpikin jouduimme tunnustamaan, että me suomalaiset, nekin, joiden olemme uskoneet kuuluvan lämpimimpiin, olemme kummallisen hidasliikkeistä ja passiivista sukukuntaa. Toisella oli muisteltavanaan luja – ja itse antamansa lupaus – toisella erotessa tapahtunut viimeinen, lämmin, päättymätön (niin hän itse sanoi) kädenlyönti, ja me molemmat oli...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
6.5.1839
Sydämeni Veli Janne!   Juuri äsken seisoi meidän sanan parhaassa ja kauneimmassa mielessä rehti ystävämme Lille avoimella ovellani ja puhui vielä siinä ystävällisiä, hyväntahtoisia sanoja. Raskaana, jopa tavallista raskaampana painaa miehen rikassisältöistä sydäntä nykyisin huoli ja huolehtiminen monista seurakunnista. Sinä tiedät, miten suuresti hänellä on muutenkin ollut lahjakkuutta rasittaa jatkuvasti mieltään monilla asioilla, joiden olen tähän saakka uskonut saavan vain kirjoissa oikeuden rasittaa peruuttamattomasti lukijaa ja (romaanin) sankaria. Kuten sanottu, hänellä on ollut näinä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 6, 12.2.1846

Päivämäärä: 
12.2.1846
Kuopio Hra Kuvernööri on palannut kaupunkiin matkaltaan läänistä. Talvi on edelleenkin ollut varsin ankara, vaikka tiheästi toistuneet lumisateet, jotka, ja aurinko on jo näyttäytynyt muutaman kerran, jopa rohjennut sädehtiä hyvää tekevää lämpöä. Asioita kummallakin taholla tuntevien mukaan kerjuulla on aivan erilainen asema Savossa kuin siihen rajoittuvissa Pohjanmaan lääneissä. Näyttää aivan selvältä, ettei ihmisiä missään rohkaista kerjuuseen siinä määrin kuin ensiksi mainitulla seudulla, jolla sitä ei missään oloissa pidetä häpeänä; Pohjanmaalla taas tuskin koskaan nähdään työkykyisen h...
Paikat: 

Saima nro 8, 26.2.1846

Päivämäärä: 
26.2.1846
Kuopio Sitkeästi jatkuneen ankaran talven jälkeen lämpömittarin lukema kohosi 21. päivänä -10 asteeseen ja 23. päivänä alkoi sangen leuto ja sateinen sää. Siitä lähtien säät ovat olleet leutoja ja auringon lämpö sulattaa lumia katoilta ja alavilta mailta. Todella viehättävä kevätsää ilahduttaa jokaista suomalaista, ehkä kuitenkin eniten niitä köyhiä, joilta on leipä lopussa ja jotka ovat tähän saakka kärsineet sekä vilua että nälkää. Tappavaa tämä kylmyys on ollut etenkin pienille kolmevuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille, joita on päivittäin raahattu kylästä kylään, ovelta ovelle. Nytki...
Paikat: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
13.7.1846
Helsinki 13.7.1846   Kelpo Veljeni,   Unohdin viime kirjeessäni sanoa, että huonekalusi ovat lähteneet ”Unionen”-laivassa kauppaneuvos C. Roseniukselle osoitettuina. Saat päivän postissa Morgonbladetin, joka sisältää pitkän vastalauseeni Sinun Crusellia koskevien kirjoitustesi johdosta. Näistä jälkimmäinen on nimittäin luonteeltaan sellainen, etten mielestäni voinut sivuuttaa sitä vaieten. Pidän Sinun ”yliopistoon” kohdistamiasi hyökkäyksiä yleensäkin melko harkitsemattomina. Käy yksittäisten henkilöiden kimppuun, mutta älä kokonaisuuden; sanotpa nimittäin mitä sanot, uskon järkkymättömästi...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
9.3.1846
Helsinki 3.9.1846   Kelpo Ystäväni ja Veljeni,    Saavuin tästä päivästä kaksi viikkoa sitten Helsinkiin, mutta kirjoitan Sinulle vasta nyt, koska olen kotiinpaluustani saakka ollut kuin myllyssä, osaksi observatoriorakennukseni takia, jonka rakentaminen ei ole lainkaan edistynyt poissaoloni aikana; siitä syystä olen joutunut jahtaamaan muurareita, puuseppiä, kirvesmiehiä, valajia, katontekijöitä ja peltiseppiä. Voit lähteä siitä, että olen joutunut käymään näiden herrojen luona keskimäärin 3 kertaa tavoittaakseni heidät ja saadakseni heidät töihin. Ota lisäksi huomioon, että kaikki kaupunk...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Sanomalehtikatsaus

Päivämäärä: 
1.12.1848
Tämä otsikko on lehdessämme harvinainen, koska nykyisissä oloissa on kovin vaikea löytää sille mitään sisältöä. Yleensä täytyy silti tunnustaa, että maamme sanomalehdissä ilmenee edelleen myös pyrkimystä hyödyllisyyteen. Kuten aiemmin on huomautettu, tämän havaitsee selvimmin lehdistön nuoremmassa osassa; vanhemmat lehtifirmat sitä vastoin pitävät edelleenkin vilpittömästi vanhaa hyvää luettavaa tarjolla. Nuoremmista on Skoltidningen lakannut tämän vuoden aikana. Tapahtunutta voitaisiin pitää osoituksena koulujen opetushenkilökunnan vähäisestä mielenkiinnosta, jos ei opettajiston harvalukui...
Paikat: 

Herman Kellgrenille

Päivämäärä: 
23.1.1849
Kuopiossa 23.1.1849   Parahin Veli    Kiitos kirjeistäsi. Olen saanut tuoreempia tietoja isäsi välityksellä, mm. kirjakauppakaavailuistasi. Toivon hyvän asian tähden, ettet pahastu siitä, että neuvon Sinua luopumaan ajatuksesta. Jos olisit sinnitellyt pitkähkön ajan saavuttamatta ulkonaista menestystä, en antaisi luopumisneuvoa. Nykyisessä tilanteessa katkaiset opintosi kesken. Luottamus tieteelliseen innostukseesi ei voi säilyä eikä kukaan pidä tarpeellisena järjestää Sinulle tilaisuutta päästä kirjoittajan uralle. Toisaalta on aivan oikein, että näin käy; et nimittäin pysty palvelemaan ka...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lehdistökatsaus

Päivämäärä: 
1.9.1849
Saamme varmaan vaikeuksitta tämän lehden lukijat uskomaan, että kohdistamme huomiomme maan sanomalehdistöön pikemminkin velvollisuudesta kuin mielihalusta. Näin sanoessamme emme silti tarkoita, että kotimainen journalismi olisi poikkeuksetta niin kehnoa, ettei siihen kannattaisi luoda silmäystäkään. Pidämme päinvastoin kiinni aiemmin lausumastamme vakaumuksesta, että se nykyasussaankin eroaa edukseen omasta lähimenneisyydestään, vaikka tätä ei sijoitettaisi sen kauemmaksi kuin kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Mutta jos sen arvon mittapuuksi otetaan se, mitä sanomalehdistö on Euroopan sivi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: