Keckman, Carl Nicklas

Keckman, Carl Nicklas

1793–1838. Filosofian maisteri 1815. Ensimmäinen Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajia. Frans Mikael Franzénin velipuoli.

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
29.4.1830
Palossa 29.4.1830   Rakas Janne.    Voin aloittaa samalla valituksella, jolla sinä aloitat viime kirjeesi siitä, että me lähetämme kirjeitä toisillemme niin harvoin, sillä tuntuu siltä, että vasta huhtikuun lämpö on sulattanut musteen sinun mustepullossasi. Kun minä olen poissa matkoillani, saat kääntyä äidin, sisarusten tai ystävien puoleen, ja silloin vika on heidän; edellisenä talvena kirjoitin kaksi tai kolme kirjettä ollessani kotona ja tänä talvena hra Pipponius oli enemmän kuin kirje. Olet myös saanut kuulla silminnäkijätodistajalta hra Rechardtilta, että Marie on nyt siirtynyt jonne...

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
6.1.1833
Kelpo Ystävä ja Veli!   Mitä suurimmassa kiireessä minun on kerrottava Sinulle, että Westin on saanut Franzénin muotokuvan valmiiksi. Se on näköinen ja hyvin maalattu. Tapauksen yhteydessä on kuitenkin sattunut sellaista, mikä saa tämän asian johdosta tuntemamme ilon tuntumaan melkoisesti karvaammalta. Franzén, joka luuli tekevänsä meille palveluksen hankkimalla meille Porthanin kuvan, pyysi Westiniä maalaamaan Porthanin rintakuvan viereensä pöydälle. Sen takia taulusta tuli suuri kuin ikkuna, jossa on neljä isoa ruutua. (Käytän tätä mittaa, koska minulla on sellainen tässä edessäni.) Kaike...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Maamiehen Ystävä nro 2, 13.1.1844

Päivämäärä: 
13.1.1844
Eiköhän Suomenmaassa ihmisiä ollut ennen kuin suomalaiset tänne tulit? Ihmeteltävä asia se kyllä on, kuinka ihmisen lapset ovat joutuneet joka maan paikkaan. Ei siitä vielä ole neljä sataa vuotta, kuin toinen puoli maanpiiriä ei tiennyt toisesta yhtäkän sanaa. Silloin vasta lähettiin meidän puolesta laivoilla tätä toista puolta hakemaan. Ja sieltä löyettiin ihmisiä, joiden kieltä ei kukaan ymmärtänyt. Ei se ollut Suomen, eikä Ruottin, eikä Saxan eikä Venäjän kieltä. Niin myös sitten on pienissä saarissa, monta sataa peninkulmaa muista maista, löyetty ihmisiä, jotka heidän pienillä veneillää...

Elias Lönnrotille

Päivämäärä: 
14.7.1848
14.7.1848   Parahin Veli!    Uupuneena tiliasioiden selvittämisestä ja puhtaaksikirjoituksesta lähetän tämän vain pyytääkseni Sinua ystävällisesti lainaamaan minulle jonkin luettelon ilmestyneistä suomenkielisistä kirjoituksista suunnilleen vuodelta 1820 tai Beckerin Kieliopin ajoilta. Jos voit laittaa mukaan Keckmanin Katalogin, aina parempi. Eipä muuta kuin terveisiä eukolta ja minulta. Jos satut matkustamaan Kajaanista Iisalmelle tai muualle niin laita sana siitä. Veljellisesti Snellman    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1849
Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848.   Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1861
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860.   Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...
Paikat: