Bengt Olof Lilleltä
Päivämäärä:
29.3.1839
Heinolassa pääsiäisaattona [29.3.]1839
Parahin Veli Snellman!
Ihmisen, joka ei havahdu jouluksi, pakottaa omatunto sentään ajattelemaan pääsiäisen tuloa, ajattelet varmaan, kun saat tämän käsiisi. Tässä eräänä iltana oli Cygnaeuksen luona – ja me kumpikin jouduimme tunnustamaan, että me suomalaiset, nekin, joiden olemme uskoneet kuuluvan lämpimimpiin, olemme kummallisen hidasliikkeistä ja passiivista sukukuntaa. Toisella oli muisteltavanaan luja – ja itse antamansa lupaus – toisella erotessa tapahtunut viimeinen, lämmin, päättymätön (niin hän itse sanoi) kädenlyönti, ja me molemmat oli...
Henkilöt:
Paikat:
Asiat:
Kirjeenvaihto: