Caesar, Gaius Julius

Caesar, Gaius Julius

n. 100–44 e.Kr. Rooman tasavallan viimeinen imperaattori.

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä: 
1.5.1855
Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...
Henkilöt: 
Broglie, Jacques Victor Albert de
Ludvig Filip
Josef Bonaparte
Carné, Louis Marcien de
Bignon, Louise Pierre Edouard de
Lefebvre, Armand
Quintus Curtius Rufus
Aleksanteri Suuri
Voltaire, François Marie Arouet de
Planche, Jean Baptiste Gustave
Villemain, Abel François
La Fontaine, Jean de
Shakespeare, William
Caesar, Gaius Julius
Saint‑Marc Girardin, François Auguste
Rousseau, Jean-Jacques
Royer‑Collard, Pierre Paul
Guizot, François Pierre Guillaume
Hugo, Victor Marie
Corneille, Pierre
Racine, Jean
Boileau-Despréaux, Nicolas
Dumas, Alexandre, nuorempi
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1856: Ranskan kirjallisia oloja

Päivämäärä: 
1.6.1856
On vanha sananlasku, että kirjallisuus on yhteiskunnan tilan peilikuva. Jos niin on – sillä sopii kyllä epäillä, että kansanviisaus ei koskaan erehtyisi – niin pitäisi uskoa, että Ranska on se maa, joka kaikkia muita enemmän rakastaa perustuslaillista vapautta. Missään ei puhuta vapaudesta suuremmalla innolla, suuremmalla kaipauksella. Tosin tätä kieltä ei saa etsiä päivälehdistä, sillä ne ovat käskystä mykkiä. Mutta kirjajulkisuuden uutuuksia, varsinkin niitä kirjoja, joita luetaan, leimaa melkein poikkeuksetta hyvin vapaamielinen henki; eikä voi epäillä, että tämä henki, tämä sävy, antaa ...
Henkilöt: 
Villemain, Abel François
Montalembert, Charles Forbes de Tryon de
Gasparin, Agénor de
Guizot, François Pierre Guillaume
Ludvig Filip
Rémusat, Charles François Marie de
Wilhelm III Oranialainen
Bolingbroke, Henry Saint-John
Walpole, Horace
Francis, Philip
Burke, Edmund
Fox, Charles James
Hugo, Victor Marie
Caesar, Gaius Julius
Troplong, Raymond Théodore
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Thomas Babington Macaulayn teoksesta ”History of England” on, sitten kun teos ensimmäisen kerran tässä lehdessä mainittiin, ilmestynyt vielä viisi osaa, siis yhteensä kahdeksan osaa. Silti nämä kahdeksan nidettä tai vihkosta käsittävät, jos ei oteta huomioon johdantokatsausta Englannin vanhempaan historiaan, vain 12 vuoden ajanjakson, Jaakko II:n valtaistuimelle noususta 1685 Ryswickin rauhaan 1697. Luulisi että niin pikkutarkalla ja perusteellisella historiankirjoituksella voisi kiinnostaa vain historiantutkijaa ex professo [asiantuntijana] ja sen ohella korkeintaan siihen maahan syvemmin ...
Henkilöt: 
Macaulay, Thomas Babington
Jaakko II
Riehl, Wilhelm Heinrich von
Ignell, Nils
Aleksanteri Suuri
Quintus Curtius Rufus
Caesar, Gaius Julius
Rothschild, Amschel Mayer
Lessing, Gotthold Ephraim
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Lause ja arvostelma

Päivämäärä: 
1.12.1857
Ne lukijat, joita tällaiset kysymykset jollain tapaa kiinnostavat, muistavat ehkä sen sanasodan, johon lehtemme joutui julkaistuaan moittivan arvostelun vasta ilmestyneestä ns. ”Yleisestä kieliopista”. Kirjaa ja sen määritelmiä ryhtyi kirjeenkirjoittaja B–r [E. J. W. af Brunér] innolla puolustamaan H:fors Tidningarissa. Puolustukseen, jossa olemme mieluusti jättäneet hra B–r:lle viimeisen sanan, meillä ei liioin ole muuta muistuttamista. Kyseisen kirjan laadusta ei voi olla muuta kuin yksi ajatus, kun myös maan koulumiehet tietääksemme lienevät täysin yhtä mieltä siitä, ettei kouluille sove...
Henkilöt: 
Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af
Lavoisier, Antoine Laurent de
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Caesar, Gaius Julius
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1859: Muutamia uutisia Italian uusimmasta kirjallisuudesta

Päivämäärä: 
1.7.1859
Emme kirjoita tätä olettaen, että artikkelissa lainattu kirjallisuus saa useita lukijoita. Maan opetus on ennestään niin täyteen lastattu kieliopintoja, että italia jää aina väistämättä sille vieraaksi. Ja vain harvoja ovat ne, jotka koulukurssin suoritettuaan hankkivat tämän kielen taidon, nimittäin ne, jotka pitemmän aikaa oleskelevat Italiassa tai jotka päättäväisemmin ryhtyvät opiskelemaan kansalliskirjallisuuksia. Eipä silti etteikö myös Italian tieteellinen kirjallisuus olisi melko runsasta ja sen osittainen tunteminen myös tarpeellista. Mutta sen parhaan osan voi oppia toisen käden k...
Henkilöt: 
Lovén, Nils
Dante (Dante Alighieri)
Oxenstierna, Johan Gabriel
Tasso, Torquato
Silfverstolpe, Axel Gabriel
Sclopis di Salerano, Federico Paulo
La Marmora, Alberto
Baudi di Vesme, Carlo
Balbo, Cesare
Litta, Pompeo
Bonaparte, Louis Lucien
Balsamo Crivelli, Giuseppe
Breme San Martino
Moreau de Jonnès, Alexandre
Herodotos
Caesar, Gaius Julius
Kaarle Suuri (Charlemagna)
Eudes
Alpaïde
Boetti, Paulo
Mamiani della Rovere, Terenzio
Pius IX (Giovanni Maria Mastai-Ferretti)
Cantù, Cesare
La Farina, Giuseppe
Leopardi, Pier Silvestro
Doria, Teresa
Ferrara, Francesco
Minghelli-Vaini, Giovanni
Prati, Giovanni
Alfieri, Vittorio
Monti, Vinzenzo
Niccolini, Giovanni Battista
Valeriani, Gaetano
Stahr, Adolf Wilhelm Theodor
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Saksan ja Ranskan kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1859
Mainitsemme tässä lyhyesti muutamia sisämaan kirjakaupassa saatavana olevia teoksia, jotka sisällöltään kuuluvat yleiseen sivistykseen.   Geschichte des neunzehnten Jahrhunderts seit den Wienerverträgen; von G. G. Gervinus. Th. III. Lpzg 1859. [1800-luvun historia Wienin sopimusten jälkeen; kirjoittanut G. G. Gervinus. III osa. Leipzig 1859.]   Tämän historian johdanto ilmestyi jo 1852. Kuten tunnettua, siinä lausutut käsitykset toivat tekijän niskaan painovapaussyytteen. Hänen käsityksensä tapahtumien yleisestä kulusta vuoden 1815 jälkeen ilmenevät seuraavilla riveillä: Räikeimmät äärimmäi...
Henkilöt: 
Gervinus, Georg Gottfried
Napoleon I (Bonaparte)
Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von
Hauff, Hermann
Riehl, Wilhelm Heinrich von
Fischer, Theodor
Homeros
Montégut, Émile
Hugo, Victor Marie
Caesar, Gaius Julius
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä

Päivämäärä: 
1.10.1860
Emme ole omasta puolestamme pitäneet soveliaana ottaa vielä mitään kantaa tähän maan lehdistössä virinneen polemiikin aiheeseen, ns. lastentarhoihin; tähän menettelyyn meillä on ollut kaksi syytä: allekirjoittanut ei ensinnäkään ole nähnyt yhtään tuollaista laitosta, ja toiseksi lastentarhojen suurta merkitystä ja arvoa koskevan väitteen kriittinen tarkastelu voitaisiin tulkita epäluottamuksen osoitukseksi miehelle, joka on sangen jalon innostuksen vallassa omistautunut Suomen kansakoululaitoksen järjestämiseen. Mutta kun nyt muukalainen, muuan hra Joseph Paulson, ”opettaja Hänen Keisarilli...
Henkilöt: 
Paulson, Joseph
Maria Alexandrovna
Cygnaeus, Uno
Fröbel, Friedrich Wilhelm August
Caesar, Gaius Julius
Luther, Martin
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kansanopetus
Teollisuus

Litteraturblad nro 8, elokuu 1863: Perheen merkitys historiassa

Päivämäärä: 
1.8.1863
Minun on lunastettava eräs antamani lupaus ja siksi rohkenen pyytää arvon yleisön huomiota. Olen vakuuttunut siitä, että mahdollisuus antaa hätääkärsiville ropo tuottaa kuitenkin jokaiselle läsnäolijalle tyydytyksen, jonka vuoksi myös tämä esitelmä voi toivoa suopeaa vastaanottoa. Koska olen valinnut sen aiheeksi perheen merkityksen historiassa, niin aiheen pitäisi ainakin olla yleisesti kiinnostava. Mutta vaatii aina oman pienen ponnistuksensa, kun koettaa saattaa selkeästi tietoiseksi myös sellaisia asioita, jotka tunne tavoittaa varmimmin. Siksi minun on pyydettävä arvoisilta kuulijoilta...
Henkilöt: 
Vico, Giovanni Battista
Aleksanteri Suuri
Caesar, Gaius Julius
Kaarle Suuri (Charlemagna)
Napoleon I (Bonaparte)
Kustaa II Aadolf
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Perhefilosofia
Historia

Morgonbladet nro 173, 176 ja 179, 28.7. ja 1. ja 4.8.1877: Lyseoiden kaksi opetuskieltä

Päivämäärä: 
1.8.1877
I Lienee liikaa vaadittu, että lukija etsisi aikaisemmista numeroista hajallaan julkaistut kirjoitukset arvioidakseen jonkin artikkelin esittämää. Mutta Morgonbladetin niukka tila ja sen lukijoiden kohtuullinen vaatimus vaihtelevasta sisällöstä ovat aiheuttaneet, että tarkastelut voimassa olevista kouluoloista, jotka ovat johdantoa siihen, mitä tässä kirjoituksessa ehdotetaan ja vaaditaan, ovat jakaantuneet numeroihin 135, 143, 146, 155 ja 161, joihin voidaan lisätä numerossa 86 julkaistu kirjoitus suomalaisten oppikoulujen tarpeesta ja oikeutuksesta. Mainituissa kirjoituksissa olen pääasia...
Henkilöt: 
Caesar, Gaius Julius
Vergilius (Publius Vergilius Maro)
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kansanopetus
Suomen kieli