Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

1768–1834. Saksalainen teologi, filosofi ja pedagogi. Teologian professori Hallessa 1804–, Berliinissä 1810. Preussin tiedeakatemian jäsen 1811, akatemian filosofisen osaston sihteeri 1814.

Freja nro 84, 26.10.1841: Herra Reuterdahlin kritiikki teoksesta ”Strauss och evangelierna”

Päivämäärä: 
26.10.1841
Lehdessä Studier, Kritiker och Notiser on julkaistu kirjoitus ”Den omarbetade och på svenska återgifna Strauss” ja kirjoittajaksi on merkitty H. R(euterdahl). Myös Biet on julkaissut kirjoituksen vakuutellen sen erehtymättömyyttä ja langetetun tuomion peruuttamattomuutta. Moinen varmaankin ärsyttäisi hra R:ää, mikäli hän tai joku toinen voisi pitää näitä huudahteluja muuna kuin koulupojan ihailuna opettajan maailmoja syleileviä tietoja kohtaan. Biet liittää muihin lausahduksiinsa myös yksinkertaisen huudahduksen: ”Mitä hra F. voi nyt sanoa?” – Siinä sitä ollaan, hyvä Bi-poikaseni! Mitä maai...

Per Magnus Lindhille

Päivämäärä: 
25.1.1842
Tukholmassa 25.1.1842.   Herra P. M. Lindh Örebrossa    Otan vapauden tarjota Tituluksen kustannusliikkeelle käännöksen teoksesta ”Die Christliche Glaubenslehre in ihrer Geschichtlichen Entwickelung und im Kampfe mit der modernen Wissenschaft, dargestellt von Dr David Friedrich Strauss”, jonka Osiander on painattanut Tübingenissä 1840–41 kahtena oktaavokokoisena niteenä, täydennettynä kääntäjän huomautuksilla. Alkuteoksen laajuus on 85 arkkia. Tarkoituksenani on ollut jättää käännöksestä pois kaikki viitteistöön sisältyvät otteet muiden kirjoittajien teoksista säilyttäen kuitenkin tekstissä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Nils Ignelliltä

Päivämäärä: 
16.3.1842
16.3.1842   Parahin Veli!    Ne teokset, joissa Schleiermacher on erityisesti käsitellyt siveysoppia, tulevat viestin ohessa. Havaitset niistä, että jäsentely on lainattu häneltä, vaikkakin siirretty kristinuskon erityispiirteiden käsittelyyn, kun Schleiermacher itse ei sitä vastoin ole minun käsiini tulleissa teoksissaan koskaan käsitellyt aihettaan erityisesti kristilliseltä kannalta, vaan vain yleisen spekulatiivisen filosofian kannalta. Mikäli taas yksityiskohdissa on jotakin häneltä saatua, tämä löytyy hänen ”Glaubenslehrestään” ja saarnoistaan, vaikkakin paria kohtaa, esim. s. 44–49 s...
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 23, 18.3.1842: Kirjallisuutta

Päivämäärä: 
18.3.1842
Vaikka Frejan tila ei riitäkään seuraamaan kaikkia päivän ilmiöitä, lehti on silti aina pyrkinyt kiinnittämään yleisön huomiota myös kotimaisen kirjallisuuden tärkeimpiin ja kiinnostavimpiin tapahtumiin. Näin ollen kirjallisuuden ankarasti tieteellinenkään osa ei ole jäänyt lehdelle kokonaan vieraaksi. Kun lehti nyt arvostelee pari sisällöltään teologista ja filosofista teosta, ohjaa toimitusta vakaumus, että näillä tieteillä on Ruotsissa edessään uusi aikakausi. Samalla kun tämä tuntuu lupailevan vapaampia näkymiä uskonnon alueella, se tekee tutkimuksen myös politiikan alueella vakavammaks...

Kallavesi nro 9, Saiman liite, 17.10.1846

Päivämäärä: 
17.10.1846
Kotimaista kirjallisuutta Finska Läkaresällskapets Handlingar [Suomen Lääkäriseuran julkaisuja], 2. osa, 4. vihko, 1845 ja 3. osa, 1. vihko, 1846 (hinta 30 kopeekkaa hopeaa vihkolta) Meillä on kerrottavana suuri uutinen. Meidän maassamme käydään todella tieteellistä polemiikkia. Tämä harvinainen ilmiö esiintyy lääketieteen alueella. Kiista koskee kuitenkin asiaa, jolla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä ja jonka jokainen sivistynyt ihminen voi käsittää ja ottaa siihen kantaa. Jokainen lukija tietää, kuinka paljon lääkärintodistus joissakin erittäin tärkeissä tilanteissa merkitsee. Tuom...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta. Heinäkuusta joulukuuhun 1846

Päivämäärä: 
1.6.1847
Lukijan palvelemiseksi luetellaan seuraavassa muutamien mainittuna aikana ilmestyneiden Ruotsin kirjankustannustoiminnan parhaiden tuotteiden nimet. Eräiden mainittujen teosten sisältöä selostetaan tuonnempana lyhyesti. Ensi sijassa on mainittava kaksi aikakausjulkaisua, joille on annettu mitä tarpeellisin, mutta tähän mennessä tuollaisten julkaisujen piirissä Ruotsissa tuntematon tehtävä. Toinen niistä on: ”Öfversigt af Kongl. Vetenskapsakademins förhandlingar för år 1846”, jota on julkaistu kymmenen numeroa ja jonka tilaushinta on 1 riikintaalari 16 killinkiä bankorahaa. Lehti on ilmaus y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä: 
2.1.1860
Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...
Paikat: 

Puhe maisteri Bolinin väitöstilaisuudessa 18.4.1860

Päivämäärä: 
18.4.1860
Lectio precursoria 18. huhtikuuta 1860 maisteri Bolinin väitökseen ”Perhekäsitteen kehitys reformaatioon saakka”   Filosofian historiaa tutkaillessa hämmästyy huomatessaan, miten vähän perhe on ollut filosofisen tutkimuksen kohteena. Ihmisen tutkimisen halussa nähdään tosin yleisesti se puute, että katsomme mieluummin mahdollisimman kauas kuin siihen mikä on lähinnä, ja että ihmisen ajatus askartelee mieluummin sen parissa, mitä sanonnan mukaan ei koskaan voida käsittää, kuin sen, mikä on hänen oman päivittäisen kokemuksensa piirissä. Tämä ihmisen halu etsiä, tavoittaa ja käsittää kaikkein ...
Paikat: