Filosofia

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä:

10.5.1843

[toukokuussa 1843] Parahin Veli Berliinin filosofinen seura sanoo olevansa ”Verein” [yhdistys], ja on ehkä parasta, että säilytät tuon sanan. Se toimii toisaalta järjestämällä kahdesti viikossa keskustelutilaisuuksia, joissa keskustellaan seuralle jätetyistä tutkielmista, ja toisaalta julkaisemalla aikakauslehteä, johon painetaan keskusteluissa hyväksytyt tutkielmat. Tarkoitus ilmaistaan seuraavin sanoin: ”että Hegelin oppilaat ja ystävät salaamatta omassa piirissään spekulatiivisten suuntaustensa erilaisuutta, kuitenkin tietoisina siitä, että niiden kaikkien yhteisenä perustana on Heg...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Nervander, Johan Jakob

Asiat:

Ystäväpiiri

Filosofia

Kirjeenvaihto:

Zacharias Topelius

Jakob Friedrich Reiffille, konsepti 21.12.1843

Päivämäärä:

21.12.1843

Kuopio, Suomessa 21. joulukuuta 1843 63 astetta pohjoista leveyttä, 47 itäistä pituutta Ferrosta Rakas ystävä Reiff! Minua ilahduttaa kovasti, että saan yllättää Sinut tällä kirjeellä. Sillä uskon vielä lujasti, että yllätys tulee olemaan iloinen, koska rehti sydämesi ei koskaan saata halveksia todistusta ystäväksesi nimeämäsi miehen kiitollisuudesta ja kiintymyksestä. Juuri se että tämä todistus tulee niin myöhään, kun tuskin enää odotit sitä, kertoo, ettei aika ole vienyt kiintymyksestäni rahtuakaan, että minulla on oikein sisimmässäni tarve lähettää se Sinulle kuullakseni jälleen jotai...

Henkilöt:

Reiff, Jakob Friedrich

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Fichte, Immanuel Hermann von

Weisse, Christian Hermann

Göschel, Karl Friedrich

Michelet, Karl Ludwig

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Opettaja

Filosofia

Kirjeenvaihto:

Jakob Friedrich Reiff

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä:

27.2.1845

Kuopiossa 27.2.1845 Kunnioitettu Veli! Pitkä vaikenemiseni on aiheutunut maallisista asioista maallisimmasta – nimittäin liiketoimista, ja jätän niistä kertomisen vielä mielelläni tämän kirjeen loppuun. Mieluummin esitän nyt lämpimät kiitokseni siitä, että Veli on hyväntahtoisesti muistanut minua, minkä todistavat sangen tervetullut kirje ja ne samoin ilahduttavat painetut sanat, jotka Veli on lähettänyt henkisesti köyhien päivieni virkistykseksi. Sydämellinen kiitos vielä siitä vaivannäöstä, joka aiheutui [kirjojen] hankinnasta Sundvallin huutokaupasta ja kaikista siihen liittyneistä ...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Tengström, Johan Robert

Sundvall, Johan Matthias

Baur, Ferdinand Christian

Feuerbach, Ludwig Andreas

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Tengström

Lectio Praecursoria 27.9.1848

Päivämäärä:

27.9.1848

Kunnianarvoisat kuulijat. Koska on vanha tapa avata akateemiset väitöstilaisuudet joillakin alkusanoilla, pyydän nöyrimmin, että annatte minullekin luvan tuoda tässä esiin muutamia harvoja näkökohtia Filosofian merkityksestä akateemisissa opinnoissa. Epäilemättä kaikki tieteet ja vapaat taiteet innostavat hyvin muovatun mielen opintoihin, jotka koituvat isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi. Mutta kaikkien oppiaineiden yhteys toisiin ei ole suinkaan yhtäläinen, eivätkä ne siksi osoittaudu sinänsä yhtä merkityksekkäiksi todellisen sivistyksen vaalimisessa. Voisi uskoa joidenkin oppiaineiden va...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

[Latinankielinen väitöskirja filosofian professuurin hakua varten, julkistettu 27.9.1848] HENGEN SUHTEESTA AINEESEEN Helsinki 1948

Päivämäärä:

27.9.1848

Ajastamme löytyy vain harvoja sellaisia luonnontutkijoita, jotka eivät ole sitä mieltä, että koko maailman järjestys on alisteinen pelkästään ns. luonnonlaeille. Kun luonnon sisin koneisto, joka on luonut oliot ja luo niitä alituisesti, on kuitenkin kätketty ihmisten katseelta ja kun taas henkisen, sinänsä näkymättömän maailman kokonaisjärjestys jää luonnontutkijalta huomaamatta, niin havaitaan, että tutkija arvokkaana ja varovaisena hyvin harvoin ilmoittaa sanoin sitä oppia, jota hän sydämessään kannattaa. Tämän lisäksi yleinen käsitys, joka nojautuu uskonnon opetuksiin, vastustaa material...

Henkilöt:

Berzelius, Jöns Jakob

Valentin, Gabriel Gustav

Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Michelet, Karl Ludwig

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Schultz (myös Schultzenstein), Karl Heinrich

Oken (Okenfuss), Lorenz

Burdach, Karl Friedrich

Carus, Carl Gustaf

Lucretius (Titus Lucretius Carus)

Roget, Peter Mark

Scheitlin, Peter

Condillac, Étienne Bonnot de

Cabanis, Pierre Jean George

Michel (August Michael Benoît Gaudichot)

Broussais, François Joseph Victor

Paikat:

Asiat:

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä:

24.2.1855

Oulussa 24.2.1855 Rakas poikani! On jo melko kauan siitä, kun saimme viimeksi tietoja Teiltä, joten etenkin minä olen ollut levoton ajatellessani, miten Sinä nykyisin voit ja miten voivat kaikki pikkuiset ja millaisilta näyttävät edessä olevan kesän näkymät majoituksen ja ansioiden suhteen. Sodan aikana kaikki kai ansaitsevat hyvin, kauppiaat aivan varmasti, samoin kova työmies, mutta entä kirjallisuusmiehet? Minä puolestani saan kiittää Jumalaa, joka aina pitää minusta huolta ja on nyt suonut minulle sangen hyvät päivät J. W. Gsonin luona. Raavin varomattomasti jalkaani, ja se turpos...

Henkilöt:

Snellman Christian Henrik

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Borg, Aron Gustaf

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Wennberg, Anders

Wennberg, Ida Emilia

Wennberg, Katarina Olivia

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Christian Henrik Snellman

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Vastine artikkeleihin, jotka ovat laatineet nimimerkit –l–r–l Åbo Underrättelserissä nro 33 sekä –n Helsingfors Tidningarissa nro 50–51

Päivämäärä:

1.7.1855

Molemmat näistä artikkeleista kohdistuvat Litteraturbladin numerossa 3 julkaistuun kirjoitukseen, missä käsiteltiin hra Stenbäckin kirjaa ”Om Paedagogien”. Valitettavasti kumpikaan artikkeleista ei pitäydy kirjoituksemme aiheessa, joka oli koulujen uskonnonopetus. Kummatkin kirjoittajat tuntevat olevansa kutsutut puolustamaan kristinuskoa. Åbo Underrättelserissä julkaistu vastine tekee kaiken lisäksi allekirjoittaneesta hyväntahtoisesti katolilaisen, kun taas Helsingfors Tidningarin kirjoittaja antaa minulle asiaankuuluvaa tukistusta siitä että kiellän kristinuskon. Oikeudenmukaisuuden vuok...

Henkilöt:

Stenbäck, Lars Jakob

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Paikat:

Asiat:

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä:

1.10.1856

Siveysoppi I Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...

Henkilöt:

Aristoteles

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Platon

Kant, Immanuel

Scaliger, Julius Cæsar

Gellius, Aulus

Christiansen, Johannes

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Litteraturbladet 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

Toimitus on todella iloisesti yllättynyt voidessaan käyttää tätä otsikkoa, sillä lehden ensimmäinen vuosiluku oli 1847, ja se on siten vaihtelevissa kohtaloissa vienyt olemassaoloaan eteenpäin kokonaisen pitkän vuosikymmenen. Se todistaa epäilemättä, että tällainen ja tätä tarkoitusta varten toimitettu lehti on maan sivistyneistön todelliseen tarpeeseen, vaikka se tosin ei todista, että tarve on tyydyttävästi tullut täytetyksi. Sillä siellä missä on tarve, mutta kaikki kilpailu puuttuu, yleisön on luonnollisesti pakko pitää sille tarjottu hyvänään. Varsinkin yhdessä suhteessa on myös toimit...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Augustus (Gajus Octavius)

Paikat:

Asiat:

Puhe Johan Jakob Tengströmin haudalla 15.4.1858

Päivämäärä:

15.4.1858

Uskonto opettaa, ettei inhimillistä oikeudenmukaisuutta ole olemassa, ja jokaisen ihmisen omatunto vahvistaa tämän opin oikeaksi. Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna ja inhimillisesti puhuen maailmasta löytyy kuitenkin ilonaiheeksi ja rohkaisuksi ihmiskunnalle joitakin sellaisia ihmisiä, jotka ovat oikeamielisesti kulkeneet maallisen vaelluksensa. Tuollaisen miehen vaellus päättyy tämän haudan partaalle; eikä tässä sen ympärillä seisovien joukossa eikä laajemmassa kaikkien tämän poismenneen elämänvaellusta ja toimintaa tunteneiden keskuudessa ole ketään, joka ei ole valmis todistamaan, e...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Kellgren, Abraham Herman August

Tikkanen, Paavo

Asiat:

Ystäväpiiri

Filosofia