Filosofia

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Spinoza, Baruch de

Cartesius

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä:

2.1.1860

Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Kant, Immanuel

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Asiat:

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä:

5.1.1860

Psykologia 1 & 2 Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...

Henkilöt:

Gall, Franz Joseph

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Benecke, Friedrich Eduard

Carus, Carl Gustaf

Kant, Immanuel

Lotze, Rudolf Hermann

Fortlage, Karl

Jessen, Peter Willers

Erdmann, Johann Eduard

Moleschott, Jacob

Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Fichte, Johann Gottlieb

Spinoza, Baruch de

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä:

1.2.1860

Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad 3, maaliskuu 1860: Innostus ja sivistys

Päivämäärä:

1.3.1860

Toivomme, ettei kukaan pidä liian rohkeana tai liiallisena intoiluna aiettamme vastata muutamalla sanalla kokonaiseen kirjaan, joka on ollut jo kuukausia yleisön käsissä, etenkin kun olemme jo kauan sitten kertoneet kirjasta ja selostaneet sen sisältöä siltä osin kuin se on vastapuheenvuoro meidän aiemmin aiheesta esittämiimme huomautuksiin. Lehtemme lukijat varmaan muistavat, että viime marraskuun numerossa esitetyt huomautukset kohdistuivat lähinnä väitteeseen: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho” Tämä väite on esitetty yliopiston nykyisen...

Henkilöt:

Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Filosofia

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Vielä pakosta ja vapaudesta työssä

Päivämäärä:

2.1.1861

Herra Uno Cygnaeus on ottanut vastatakseen huomautukseen, jonka hra Paulssonin [Paulson] uudistushenkistä esiintymistä koskevassa artikkelissa kohdistimme hra C:tä ja P:tä yhdistävään käsitykseen, että lapsi on ohjattava työhön leikin avulla. Valitamme hra C:n takia sitä, että hän on sekoittanut vastaukseensa asioita, jotka eivät siihen kuulu, ja tehnyt tämän sillä tavalla kuin otsikolla ”Ett sjelfförsvar” [Itsepuolustusta] varustetusta kirjoituksesta H:fors Tidningarin 8. numerossa ilmenee. Kun hra C. sanoo hra Paulssonin kyhäystä ”runsastietoiseksi ja valaisevaksi”, tämä voi vain herättää...

Henkilöt:

Cygnaeus, Uno

Paulson, Joseph

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Kellgren, Johan Henrik

Paikat:

Asiat:

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä:

10.1.1862

Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862 [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...

Henkilöt:

Hildenbrand, Karl

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Zeller, Eduard

Luther, Martin

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Schwegler, Friedrich Karl Albert

Rixner, Thaddeus Anselm

Herakleitos Efesolainen

Voltaire, François Marie Arouet de

Diderot, Denis

Pyrrhon (Elisläinen)

Alkibiades

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Ribbing, Sigurd

Ast, Georg Anton Friedrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Theofrastos

Eudemos

Aleksanteri Suuri

Kyyros I, Persian kuningas

Hippodamos

Zenon Kitionlainen (Zenon nuorempi)

Krates Ateenalainen

Epikuros

Cicero, Marcus Tullius

Mai, Angelo

Lykurgos

Drakon

Scipio, Publius Cornelius Scipio Aemilianus Africanus (minor)

Zaleukos

Kharondas

Livius, Titus

Vergilius (Publius Vergilius Maro)

Sallustius (Gaius Sallustius Crispus)

Paikat:

Asiat:

Lausunto yliopiston konsistorille Wilhelm Bolinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä:

6.11.1868

J. V. Snellmanin lausunto tri Wilhelm Bolinin teoksesta ”Undersökning af läran om viljans frihet” [”Tutkimus tahdon vapauden teoriasta”] Tahdon vapautta koskevan teorian esitteleminen ja tarkastelu sellaisena kuin se koko uuden ajan filosofian edistymisen myötä on kehittynyt, on niin laaja tehtävä, että siitä selviytyminen akateemisen väitöskirjan puitteissa täytyy olla vaikea tehtävä. Tämä vaikeus näkyy johtaneen kirjoittajan siihen, että hän vailla mitään historiallista järjestystä esittää lainauksia niin kutsutuista deterministisistä opeista ja liittää ne ainoastaan abstrakteihin vapau...

Henkilöt:

Bolin, Andreas Wilhelm

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Fichte, Johann Gottlieb

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Lausunto yliopiston konsistorille Th. Reinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä:

6.11.1868

Joh. Vilh. Snellmanin lausunto K. G. Th. Reinin teoksesta ”Om den filosofiska methoden i sitt förhållande till öfriga vetenskapliga methoder” [Filosofisesta metodista suhteessa muihin tieteellisiin metodeihin] Filosofiassa todistelu on siinä määrin keskeinen asia, että filosofisen teoksen sisällön arvo tulee ensi sijassa juuri siitä. Voidaan mieltyä tähän tai tuohon tutkimuskohteeseen, mutta vasta todistelun luonteen kautta siitä tulee filosofian kohde ja siihen kohdistuu tieteellinen mielenkiinto. Siksi lienee ymmärrettävää, että herra Reinin työ heti ensi tutustumisesta lähtien on vaiku...

Henkilöt:

Rein, Karl Gabriel Thiodolf

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Asiat:

Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on tieteellistä arvoa ja kiinnostavuutta. Luonnontieteissä sitä vastoin todistelu tarkoittaa jonkin tosiasiajoukon esittämistä, ja jokaisella faktalla on oma arvonsa joko aiemmin aloitetun todistelun ketjussa tai sitten lähtökohtana jatkotutkimukseen, jonka kautta se tulee kumotuksi tai vahvistetuksi...

Henkilöt:

Hällström, Gustaf Gabriel

Moleschott, Jacob

Vogt, Karl

Cotta, Bernhard von

Du Bois-Reymond, Emil Heinrich

Paikat:

Asiat: