Atterbom, Per Daniel Amadeus

Atterbom, Per Daniel Amadeus

1790–1855. Ruotsalainen runoilija, filosofi ja esteetikko. Ruotsin Akatemian jäsen 1839.

Litteraturblad nro 11, lokakuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1847
Svenska Siare och Skalder af Atterbom. 4. Delen: Thorild. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kirjoittanut Atterbom, 4. osa: Thorild] 1847. (2 pankkoriksiä).   Jos eivät syrjäinen asema ja suomalaisen kirjakauppamme tila tekisi anteeksiannettavaksi sitä, että edellisen vuoden lopulla ilmestynyt kirja esitellään tämän vuoden lopulla, löytyisi anteeksipyynnön aihe joka tapauksessa siitä, ettei tämä teos kuulu päivänkirjallisuuteen ja vuosi tai pari eivät siksi merkitse mitään sen uutuuden ja arvon kannalta. Emme todellakaan ole havainneet, että Ruotsin kansalliskirjallisuudella olisi esi...
Paikat: 

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
26.5.1849
Helsingissä 26.5.1849   Parahin Veli.    Toivo, jota olemme elätelleet ja vaalineet niin kauan, niin monta vuotta, niin iloisesti sen toteutumiseen luottaen ja niin suuresti siihen kiintyneinä, on nyt siis viety, haihtunut savuna ilmaan, tämä toivo, että saisimme Sinut tänne, pienen piirimme keskuuteen ja että Sinä pysyisit yhteiskunnan yhteisedun palvelijana. Jäljellä on tyhjyys, joka muistuttaa tyhjyyttä jonkun sellaisen mentyä, joka on todella jo kuulunut omiin. Miten suurta iloa minulle olisikaan vanhuuden päivinäni tuottanut yhteyden solmiminen uudelleen täällä yhteisellä asuinseudulla...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1849
IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
18.4.1854
Palossa 18.4.1854   Rakas oma poikani!    Aika ajoin olemme tämän talven kuluessa saaneet terveisiä toisiltamme matkustavien ystävien välityksellä ja Jumalan kiitos aina ilahduttavia. Kun meidän Ingmanimme palasi, loppui toivo siitä, että saisimme nähdä Sinut luonamme. Siitä saakka olen ollut surullisempi kuin tavallisesti ja kaipaan rakkaitteni seuraa, josta sain nauttia viime vuonna tähän aikaan. Lapset, lapset ja Jeanette vaikuttivat niin syvästi; kadehdin sitä äidinisää, joka saa tavata heitä alituisesti. Säilytän Teidät kaikki rakkaudella muistissani, ja Teidän ajattelemisenne on ajanv...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Uudempaa ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Svenska siare och skalder. Tecknade af P. A. D. Atterbom. 6:e delens senare afdelning. Sthlm 1855. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kuvannut P. A. D. Atterbom. 6:nnen osan jälkimmäinen jakso.]   Tämä vihko on testamentti edesmenneeltä verrattomalta runoilijalta ja näkijältä, joista jälkimmäisen, hänen itsensä ensin käyttämän nimen, hän itse sekä filosofina että kirjallisuuskriitikkona on hyvin ansainnut. Hänen kuolemansa jälkeen vihkoa julkaisee professori Böttiger, joka on kirjoittanut myös esipuheen. Se sisältää myös kuvallisessa mielessä täydellisiä J. H. Kellgrenin ja rouva Lenn...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1857: Yliopiston tiedekunta- ja ns. osakuntayhdistyksistä

Päivämäärä: 
1.10.1857
Toivoaksemme aihe on lehden lukijoiden suurelle enemmistölle niin tärkeä, että sitä koskeva lyhyt esitys jo kysymyksen takia herättää kiinnostusta. Yliopisto on luonnostaan yhteiskunnan hallinnosta ja päivittäisistä yhteiskunnallisista pyrinnöistä erillään. Tieteellisenä laitoksena yliopisto vaatii tutkimus- ja julkaisuvapauden, jota ilman mitään tiedettä ei voi olla olemassa. Opetuslaitoksena se voi täyttää tehtävänsä vain käyttämällä välittömästi tätä vapautta. Sen suora toiminta opetuslaitoksena ei liioin ulotu laitoksen ulkopuolelle. Siksi yliopistolla on oikeutetusti, tietyissä rajoiss...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1858: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1858
1. P. D. A. Atterboms Samlade dikter. III. Fågel blå. Örebro 1858. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. III. Lintu sininen. Örebro 1858.]   Manan majoille mennen runoilijan runojen kaksi ensimmäistä vihkosta käsittävät runoteoksen ”Lycksalighetens Ö”. Tämä kolmas sisältää hänen muut suuremmat runonsa – mutta vain luonnostellun kokonaissuunnitelman ja vähäisen osan siitä toteutettuna. Satu ”Lintu sininen” näyttää olevan yksi keskiajan kansansatuja, jotka ovat levinneet kaikkialle länsimaihin. Esipuheessa ilmoitetaan, että se on painettu ruotsiksi Fahlunissa 1812 ja että tätä käännöstä Atterbom...
Paikat: