Meurman, Otto Adolf Daniel

Helsingissä 26.5.1849   Parahin Veli.    Toivo, jota olemme elätelleet ja vaalineet niin kauan, niin monta vuotta, niin iloisesti sen toteutumiseen luottaen ja niin suuresti siihen kiintyneinä, on nyt siis viety, haihtunut savuna ilmaan, tämä toivo, että saisimme Sinut tänne, pienen piirimme keskuuteen ja että Sinä pysyisit yhteiskunnan yhteisedun palvelijana. Jäljellä on tyhjyys, joka muistuttaa tyhjyyttä jonkun sellaisen mentyä, joka on todella jo kuulunut omiin. Miten suurta iloa minulle olisikaan vanhuuden päivinäni tuottanut yhteyden solmiminen uudelleen täällä yhteisellä asuinseudulla...