Atterbom, Per Daniel Amadeus

Atterbom, Per Daniel Amadeus

1790–1855. Ruotsalainen runoilija, filosofi ja esteetikko. Ruotsin Akatemian jäsen 1839.

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1859
Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1859
Minnen från Tyskland och Italien af P. D. A. Atterbom. B. I. II. Örebro 1859. [Muistelmia Saksasta ja Italiasta, kirj. P. D. A. Atterbom. Osat I ja II. Örebro 1859.]   Nämä muistelmat käsittävät kaksi ensimmäistä nidettä Atterbomin ”Kootuista teoksista vapaaseen tyyliin”. Tässä lehdessä on aiemmin kerrottu niistä, jotka ovat ilmestyneet runoilijan ”Koottuina runoina”, nimittäin ”Lycksalighetens Ö” ja ”Fogel Blå”. Kuten kaikilla todella merkittävillä kirjailijoilla myös Atterbomilla oli nuoruuskaudestaan päästyään tapana olla julkaisematta mitään, mikä ei ollut myös muodoltaan täydellistä. N...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1860
Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.]   Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on:   Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1861: 61038 Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1861
Menskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 4:e delen. 1:a afdelningen [N. I., Ihmiskunnan kehityksen historia. 4. osa, 1. nide]. Tma 1860.   Tämä osa ja nide käsittelee aikaa Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta Kaarle Suureen. Nämä kolme vuosisataa ovat vaihe, joka ei kulttuurihistorian näkökulmasta näytä kovin mielenkiintoiselta. Uudet kansat tuhoavat Roomalle kuuluneiden maiden kaupunkien, kylien ja väestön myötä antiikin sivistyksen jäännökset, eikä niillä ole vielä itsellään omaa kulttuuria, jolla se olisi voitu korvata. Tunnetusti ne olivat jo enimmäkseen kääntyneet kristin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1862
Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861.   Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä: 
1.11.1872
Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...
Paikat: 

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...