ohanna Lovisa Snellman

[Pariisi] 4. syyskuuta   Rakas, hellästi kaivattu pikku Vaimo!    Kohta on kulunut jo kaksi viikkoa siitä kun kirjoitin Sinulle. Ja taitaa kulua vielä lähes viikko, ennen kuin saan tämän kirjeen lähetetyksi. Älä silti luule, että olen tällä välin unohtanut Teidät, minun rakkaani. Ei kulu yhtäkään päivää, etteivät ajatukseni kävisi usein Teidän luonanne. Mutta huoleni on tänä aikana ollut vähäisempi, koska Sinun kirjeesi ja tieto teidän hyvinvoinnistanne ovat olleet minulle suurena lohtuna, ja koska niin monet uudet vaikutelmat ovat täällä vyöryneet ylleni, ja minun on ollut joka päivä pakko...