Historia

Historia

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1848: Illyrialainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.4.1848
Mikään ei voi tuntua vieraammalta kuin ylle merkitty otsikko. Eikö ole olemassa muita kirjallisia aiheita, jotka ovat paljon tärkeämpiä, sopivampia tämänkaltaiselle palstatilaltaan vähäiselle ja kansanomaisuuteen pyrkivälle lehdelle? Mitä tekemistä illyrialaisella kirjallisuudella on eurooppalaisen sivistyksen, mitä yleisen kansalaissivistyksen kanssa? Niin, missä on tämä Illyria, jossa käytetään illyrian kieltä ja julkaistaan illyrialaista kirjallisuutta? Illyrian kuningaskunta? Tämän nimen näemme kartoissamme; ja Palmbladin maantieteen kirjasta näemme, että se on luettu Saksaan kuuluvaksi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1848: Hra A. A. Laurellin ”vastine” allekirjoittaneelle

Päivämäärä: 
1.7.1848
Herra Laurell on tullut niin levottomaksi siitä Väktarenin vihkojen 1 ja 2/1847 esittelystä, jonka julkaisin Litteraturbladetin viime vuosikerrassa, että hän on laatinut kokonaisen vihon täyttävän vastauksen. Tämän vihon lukijoiden annetaan selvästi tietää, että esittelyni on pelkkää suunpieksäntää, jossa ei ole edes loogisesti tai kieliopillisesti käsitettäviä sanoja tai lauseita. Silti hra L. on katsonut tarpeelliseksi haaskata vastineen laatimiseen kallisarvoista aikaansa, kirjailijankykyään ja – mikä pahinta – niin suuren osan Väktarenin niukkaa palstatilaa. Myönnän, että hra L:lla voi ...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 8, heinäkuu 1848: Proletariaatin historia

Päivämäärä: 
1.7.1848
Ei ole enää salaisuus, että nykyajan suuret mullistukset Euroopassa eivät koske ainoastaan uusia valtiomuotoja, vaan myös uudistuvaa yhteiskuntaelämää ylipäätään. Keskiajan päättyessä syntyi niin sanottu kolmas sääty, sivistynyt keskiluokka, ja uudempi historia näkyy korottaneen tämän luokan vaurauden, sivistyksen ja vallan kukkuloille. Sen joukkoon on vähitellen tullut vedetyksi vanha pappissääty ja feodaaliaatelisto antamalla niille valtiokirkon papiston ja hoviaateliston asema. Mutta näin on kuilu tämän väestönosan ja suurten joukkojen välillä aina vain kasvanut. Omasta puolestamme olemm...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1849
Bidrag till de Nordeuropeiska folkslagens historia, hemtade ur Sydeuropeiska källor; urkunder och bearbetningar af dessa; utg. af Fredr. Cygnaeus. D. I. H:fors 1848. [Lisäyksiä pohjoiseurooppalaisten kansojen historiaan; eteläeurooppalaisista lähteistä löydettyjä asiakirjoja ja niiden mukaelmia, julkaissut Fredrik Cygnaeus. I osa. Helsinki 1848.]   Tämän kirjan myötä hra Cygnaeus on alkanut selostaa niiden tutkimusten hedelmiä, joiden parissa hän on monivuotisen ulkomaanmatkan aikana työskennellyt. Johdannon antaman tiedon mukaan hra C:n aikomuksena on ollut etsiä ulkomaisista arkistoista l...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1849: Trafalgarin taistelu.

Päivämäärä: 
1.6.1849
Napoleon oli joutunut laivastojensa tappioiden ja Pittin kokoaman uuden Ranskan-vastaisen koalition vuoksi jättämään Boulognen leirin, jossa hän oli kauan valmistellut maihinnousua Englantiin. Silloin ja kauan jälkeenpäin uskottiin aivan yleisesti, että maihinnousu oli alusta asti harhaan osunut suunnitelma, jonka turhuuden Napoleon itse pian oivalsi mutta josta hän kuitenkin näön vuoksi piti kiinni, pitääkseen tyhjällä demonstraatiolla englantilaiset levottomina ja sitoakseen heidän sotavoimansa. Mutta Thiers on tunnetussa ”Konsulaatin ja keisarikunnan historiassa” mitä selvimmin osoittanu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1849
1. Lyhy Suomen Historia ja Maantiede, kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut J. F. Granlund. Helsingissä 1849.   Tämä teos muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimitusten 13. osan. Se on ansiokas, varsin selkeällä kielellä laadittu käännös teoksesta Finlands Historie och Geografi för Söndagsskolor, julkaistu vuonna 1847 (hra Hallsténin laatimana) ja painettu Vaasassa. Emme ole sattuneet kiinnittämään huomiota alkuteokseen, ja siksi meille on kaksinkertainen ilo tutustua kirjaan asussa, joka lupaa sille laajemman levikin ja moninkertaisen hyödyn. Ei siksi, että sen tiivistelmämuoto mie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Pienten kansakuntien kaupasta ja teollisuudesta

Päivämäärä: 
1.12.1849
”Pienet kansat ovat toteuttaneet suurimmat asiat; ne ovat vaatineet ponnistusta” – sanoo Johannes von Müller kuuluisan teoksensa Vier und Zwanzig Bücher allgemeiner Geschichten [24 kirjaa yleisestä historiasta] ensimmäisessä kirjassa. Ja saman työn johdannossa hän sanoo: ”Sivistyskansat joutuivat barbaarien saaliiksi, kun niiden sielulliset ponnistukset loppuivat; missä näet näitä ponnistuksia ilmenee, palvelee kaikki niitä. Missä on eniten elämää, siellä on voitto.” Sekä: ”Vain tavat itse asiassa ylläpitävät yhteiskuntaa.” Tämä mainio tapojen tutkija esittää ensimmäisen lausumansa puhuessa...

Humaanisuuden merkityksestä, puhe Fredrik Ehrströmin muistotilaisuudessa 10.2.1851

Päivämäärä: 
10.2.1851
Hyvät naiset. Hyvät herrat. Hiljainen elämä ja hiljainen kuolema, se on miljoonien onnellinen kohtalo. Se on kasvin osa ja kukkaismaailman, jonka katseleminen juuri siksi on hiljaiselle tarkkailijalle niin rakasta. Se levittää rauhaa sieluun, jota levottomuus on hallinnut. Se on ihmisten enemmistön kohtalo, ja myös yhteiselämä näiden ”maan hiljaisten” kanssa suo rauhaa ja lohtua. Sellaisen elämän ja sellaisen kuoleman koki myös säveltäjä, jonka nimissä tämä kokoontumisemme on järjestetty muistuttamaan siitä, mitä hänen neronsa isänmaamme sivistykseen vaikutti. Ei niin, etteikö myös hän olis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.2.1855
1. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1854. Neljästoista vuosikerta. Helsinki 1855.   On aina ollut ilahduttavaa nähdä uusi nide tätä aikakauskirjaa, joka kiitettävällä tavalla todistaa isänmaallisten asioiden harrastuksen olevan edes suppeassa piirissä yhä kyllin vilkasta johtaakseen tutkimuksiin ja töihin, joiden ainoana korvauksena on tietoisuus hyvästä tarkoitusperästä. Asian luonteeseen kuuluu, että aikakauskirjan artikkelit voivat tarjota vain aineistoja yhtenäisempää isänmaata koskevaan tietouteen. Sitä kiitettävämpiä ovat silloin niiden miesten uhraukset, jotka työskentelevät s...
Paikat: