Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

1810–1872. Filosofian tohtori 1830 Upsalassa. Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos 1851. Prokuraattorin sijainen 1854–55. Senaatin talousosaston senaattori, kirkollistoimituskunnan apulaispäällikkö 1855–58, päällikkö 1858–68. Viipurin hovioikeuden presidentti 1868. Senaatin oikeusosaston senaattori 1869–72.

Ehdotus ritarihuonejärjestyksestä, lausunto senaatin täysistunnossa 23.5.1864

Päivämäärä: 
23.5.1864
...Senaattori Snellman totesi, ettei senaattori Furuhjelmin ja senaattori, salaneuvos Cronstedtin vastaanottama, mainittua vuonna 1860 annettua ritarihuonejärjestysehdotusta koskeva tehtävä estä mainittuja senaattoreita osallistumasta asian nyt tapahtuvaan käsittelyyn keisarillisessa senaatissa. Näin ollen, ja koska senaattorin mielestä esitetty jääviys ei muutenkaan perustuisi lakiin, katsoi senaattori, että asian piti raukeaman.    
Paikat: 
Asiat: 

Esitys hallitusmuodoksi, lausunto senaatin täysistunnossa 31.1.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
31.1.1866
Tästä pykälästä keskusteltaessa lausui senaattori Snellman, jonka kantaan senaattorit Rotkirch, Viktor Furuhjelm, Clas Nordenheim sekä Mauritz Wilhelm Nordenheim yhtyivät, seuraavaa: ”Alamaisimmin rohkenen kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota siihen, että 1. pykälän sanoja ’osa Venäjän keisarikuntaa’ ei ole 5. kesäkuuta 1808 annetussa manifestissa eikä 1. helmikuuta 1809 annetussa käskykirjeessä eikä 17. (5.) syyskuuta 1809 tehdyssä rauhansopimuksessa. Historia todistaa, että suuret ja mahtavat kansakunnat, mitä enemmän niiden kansallistietoisuus ja poliittiset ...
Paikat: 

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
19.2.1866
Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut mielipiteensä vapaasti puhumalla, haluaa pöytäkirjan pitäjän opastukseksi jättää hänelle puheenvuoronsa kirjallisessa muodossa, on hänen tehtävä niin ennen istunnon päättymistä. Kuitenkin pidettäköön pöytäkirjaa tarkastettaessa oikeana suullisesti annettua lausuntoa eikä kirjallista, mikäli sääty t...
Paikat: 

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä: 
27.2.1867
Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...
Paikat: 

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Morgonbladet nro 32, 9.2.1881: Vielä attentaatista lehdistönvapautta vastaan vuonna 1867

Päivämäärä: 
9.2.1881
Vakuuttuakseni siitä, mitä minulle on kerrottu Dagbladetin perusteluista sen vaatimalle erolleni 1867, olen hankkinut ja tutustunut kyseiseen Dagbladetin numeroon. Huomaan siitä, että nyt on post festum [jälkeenpäin] löydetty valtiopäivien päätökselle syitä, joista lakivaliokunnan mietinnössä tai, minun muistaakseni, säätyjen käsittelyssä ei esiintynyt sanaakaan. Myöskään valtiopäivät 1863 eivät tienneet mitään siitä. Mutta jos ei voida osoittaa, että säätyjen vastauksessa armolliseen esitykseen päätös perusteltiin perustuslaillisilla arveluttavuuksilla, joita nyt esitetään, niin herrojen n...
Paikat: