Katovuodet

Katovuodet

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato

Päivämäärä: 
1.8.1862
Kaikenmoisten aiheiden käsitteleminen ikään kuin vallalla olisi mitä syvin rauha tuntuu väärältä, ikään kuin ei lainkaan ajateltaisi maata kohdannutta onnettomuutta, jonka pitäisi askarruttaa ja varmasti askarruttaakin kaikkien mieltä. On lähes röyhkeätä ajatella neuvojen antamista tässä onnettomuuden vaikutusten lieventämiseksi. Tartumme kynään mieluummin kiinnittääksemme huomiota onnettomuuden laajuuden arvioinneissa esiintyneisiin liioitteluihin, jotka ovat omiaan lamauttamaan toivoa sen seurausten lieventämisen mahdollisuuksista, ja sellaisiin vaatimuksiin valtiovallan väliintulosta, jo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Avustustoimet

Päivämäärä: 
1.9.1862
Kaikista toimista, joihin pitäisi ryhtyä sadon epäonnistuttua maan pohjoisosassa, ensimmäinen ja tärkein oli talven aikana tarvittavan leipäviljamäärän sekä ensi vuoden kevätkylvöihin tarvittavan siemenviljan hankkiminen ennen purjehduskauden päättymistä. Tämä välttämätön tehtävä on nyt suoritettu. Jo tilattu ja riittäväksi arvioitu viljamäärä on mitä todennäköisimmin perillä kaupunkien satamissa ennen lokakuun loppua. Apua ei ole vielä koskaan ollut näin runsaasti ja näin nopeasti saatavissa. Muistamme kaikki, miten vielä 1856 suurin osa tarvittavasta viljamäärästä oli vedätettävä talvikel...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 230, 4.10.1862: KokousRitarihuoneella hätäaputoimenpiteistä

Päivämäärä: 
4.10.1862
Ritarihuoneella pidetyssä kokouksessa läänin maaherra ilmoitti, että useat läänin tilanomistajat ovat tarjoutuneet työllistämään jonkin määrän hätääkärsivien läänien työläisiä sekä vastaanottamaan ja majoittamaan myös heidän perheensä. Niin kaunis kuin tämä esimerkki onkin, ja niin suuren kiitoksen kuin itse hanke ansaitseekin hyödyllisyytensä vuoksi, olisi kuitenkin onnettomuus, jos se saataisiin näyttämään joltain muulta kuin yksityiseltä liiketoiminnalta. Siihen saattaa liittyä joitakin uhrauksia, mutta se on hyvä vain silloin, jos kävisi niin, ettei työn tulos vastaisi siihen sijoitettu...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 230, 9.10.1862: Mitä yksityinen hyväntekeväisyys saa aikaan

Päivämäärä: 
9.10.1862
Lyhyt laskelma osoittaa, mitä yksityinen hyväntekeväisyys maan paremmin toimeentulevassa osassa voi saada aikaan kadosta kärsineiden hyväksi ja minkälaista ponnistelua tarkoituksen saavuttamiseksi tarvitaan. Eteläsuomalaisen muonatorpparin vuositulot työstään ovat 80–90 ruplaa, mihin on laskettu myös asunto, polttopuut ja perunamaa. Neljästä viikoittaisesta työpäivästä hän saa kuusi tynnyriä jyviä vuodessa [1 tynnyri = 165 l.]. Tämä vilja, joka jauhoiksi muutettuna tekee 75 leiviskää [1 leiviskä = 8,5 kg], riittää hänen, hänen vaimonsa ja lastensa leipäruokaan, jos lapsia ei ole kovin monta...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 273, 24.11.1862: Varhainen apu, kaksinkertainen apu

Päivämäärä: 
24.11.1862
Yleisö on Vaasan lääniin lähetettyjen avustusvarojen jaossa saanut kokea, että varoja ei ole riittänyt kullekin hätääkärsivälle seurakunnalle joissain tapauksissa enempää kuin muutama hopearupla. Avun käytöstä keskustellaan, viisaita neuvoja ja määräyksiä annetaan tarkoituksen saavuttamiseksi. Mihin avustuskomitean tai köyhäinhoitolautakunnan nyt halutaan ryhtyvän saamillaan 6–7 ruplalla? Ja jos se olisikin, kuten joissain tapauksissa, saanut käyttöönsä 50–150 ruplaa, niin mitä työtä sillä rahalla voidaan "järjestää" tuhannelle tai parille tuhannelle tarvitsevalle? Se riittää 250 hengelle y...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 288, 11.12.1862: Avustusvarojen jaosta

Päivämäärä: 
11.12.1862
Pääkaupungin avustusvarojen keräystoimikunta on päättänyt ehdottaa varojen jakoa hädänalaisiin lääneihin suhteessa 4 Vaasan lääniin, 3 Oulun ja 2 Kuopion lääniin. Päätös ei ole tärkeä vain täällä kerättyjen varojen jaon suhteen, vaan vallitseva tilanne voi johtaa Ruotsista, mahdollisesti myös Venäjältä sekä muista maakunnista tulevien lahjojen jakamiseen samalla tavalla. Toimikunta perustelee päätöksensä seuraavilla luvuilla: Vaasan l. Oulun l. Kuopion l. Viljantarve 460 000 277 000 340 000 Viljavarat 184 000 111 000 200 000 Vajaus 276 000 166 000 140 000 väkiluku 276 000 166 000 204 000 Vi...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 296, 22.12.1862: Vielä avustusvarojen jaosta

Päivämäärä: 
22.12.1862
12. joulukuuta pidetyssä kokouksessa kerrottiin, että toimikunnan jakoehdotuksensa perustaksi ottamissa luvuissa on koetettu korjata kolmen pohjoisen läänin maaherrojen tietoja viljantarpeesta ja viljanvajauksesta. Siksi viljantarve henkeä kohti arvioitiin kaikissa kolmessa läänissä samaksi, siis 1 2/3 tynnyriksi. Siitä vähennettiin sadon määrä siitä saatujen tietojen mukaisesti. Jäännöksen piti merkitä vajausta kussakin läänissä. Näin saatiin vajaukseksi Vaasan läänissä 276 000, Oulun läänissä 166 000 ja Kuopion läänissä 140 000 tynnyriä. Aiemmin on todettu tämän laskelman poikkeavan lääni...
Paikat: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
6.2.1863
Helsingissä 6.2.1863   Jalosukuinen Herra Kreivi!    Vastaukseksi Jalosukuisen Herra Kreivin kunnianarvoisaan kirjeeseen tammikuun 27. päivältä minulla on kunnia ilmoittaa: Suomen valtionkassa on kadon takia joutunut suorittamaan ylimääräisenä menona noin 1 200 000 hopearuplaa eli kolmasosan vuosituloistaan. Näissä oloissa ei voida ajatellakaan lainojen maksamista ennen niiden erääntymistä. Laina on sitä paitsi otettu rautatien rakentamiseen, eikä rautatie ole vielä täysin kattanut liikennöintikustannuksiakaan, saati korvannut käytettyjä varoja ja korkoja. Venäläisten obligaatioittemme mene...
Henkilöt: 
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Georg von Alfthanilta, sähke 18.8.1863

Päivämäärä: 
18.8.1863
Helsinki, Senaattori Snellman   15 000 tynnyriä tarvitaan Ouluun, 10 000 Raaheen, 5 000 Kajaaniin ja Kemiin, suurin osa lainattava kahdeksi vuodeksi; täkäläiset kauppiaat haluavat välittää luottoja sillä varauksella että samalla myyvät käteisellä. Raahen asiasta myöhemmin. Alfthan    
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Yhteenveto kenraalikuvernöörille viljankylvöistä hätää kärsivissä lääneissä [29.8.1863], konsepti

Päivämäärä: 
29.8.1863
[saksaksi] Rukiin kylvöt jäivät hätää kärsivissä lääneissä viime syksynä vähäisiksi. Osa niukasta kylvösiemenestä oli ulkomaista tuontitavaraa. Tämä osa iti useilla seuduilla huonosti tai ei itänyt lainkaan. Näin ollen näyttää erityisen välttämättömältä, ettei väestö joudu kärsimään kevätviljojen hyvälaatuisen kylvösiemenen puutteesta. Se on kuitenkin jo käyttänyt luotonsaantimahdollisuutensa äärimmilleen hankkiakseen leipäviljaa, eivätkä hyvin monet pysty enää mitenkään hankkimaan kylvösiementä. Ulkomaisen ohran menestymismahdollisuudetkin ovat epävarmat. Tästä syystä on viimeksi mainitult...
Paikat: