Arwidsson, Adolf Ivar

Arwidsson, Adolf Ivar

1791–1858. Historioitsija, kirjailija. Dosentti Turun Akatemiassa, siirtyi erottamisensa jälkeen Ruotsiin. Tukholman kuninkaallisen kirjaston hoitaja 1843.

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Suomen historia.

Päivämäärä: 
1.6.1847
Handlingar till upplysning af Finlands Häfder, julkaissut Adolf Ivar Arwidsson. Osa 1. Tukholma 1846. (hinta 1 rupla 12 kop. hopeassa)   Kukapa suomalainen ei tuntisi tämän maanmiehemme nimeä eikä liittäisi siihen ajatusta uupumattomasta pyrkimyksestä Suomen ja sen kirjallisuuden hyödyttämiseen? Kokoelmalla, jonka tässä esiteltävä julkaisu aloittaa, hra Arwidsson on antanut uuden osoituksen tästä innostaan, jonka epäitsekkyyttä vain korostaa se seikka, että tällaiset työt saavat vain harvoin kustannukset ja vaivannäön korvaavan menekin. Mukaan liitetty tilaajaluettelo osoittaa kuitenkin, et...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Sanomalehtikatsaus

Päivämäärä: 
1.12.1848
Tämä otsikko on lehdessämme harvinainen, koska nykyisissä oloissa on kovin vaikea löytää sille mitään sisältöä. Yleensä täytyy silti tunnustaa, että maamme sanomalehdissä ilmenee edelleen myös pyrkimystä hyödyllisyyteen. Kuten aiemmin on huomautettu, tämän havaitsee selvimmin lehdistön nuoremmassa osassa; vanhemmat lehtifirmat sitä vastoin pitävät edelleenkin vilpittömästi vanhaa hyvää luettavaa tarjolla. Nuoremmista on Skoltidningen lakannut tämän vuoden aikana. Tapahtunutta voitaisiin pitää osoituksena koulujen opetushenkilökunnan vähäisestä mielenkiinnosta, jos ei opettajiston harvalukui...
Paikat: 

Bernhard Elis Malmströmille

Päivämäärä: 
19.4.1849
Kuopiossa 19.4.1849   Kelpo Veljeni!    Näen hyvän ystävyytesi siinä, miten olet puuhannut hakemukseni hyväksi, vaikka minun onkin pyydettävä Sinua vetämään se pois, ja näin siis tässä vahvistan rauhallisin mielin ja pitkän harkinnan jälkeen viime kirjeessä ilmoittamani päätöksen edelleenkin elää ja tehdä rakennustyötä isänmaassani. Sydämellinen kiitos Sinulle kuitenkin siitä, mitä olet tehnyt; voit olla varma siitä, että osaan arvostaa hyväntahtoisuutta, joka ei karta auttamista silloinkaan, kun se näyttäisi aiheuttavan tyytymättömyyttä ja saavan palkakseen kiittämättömyyttä. Viime kirjeen...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1849
Bidrag till de Nordeuropeiska folkslagens historia, hemtade ur Sydeuropeiska källor; urkunder och bearbetningar af dessa; utg. af Fredr. Cygnaeus. D. I. H:fors 1848. [Lisäyksiä pohjoiseurooppalaisten kansojen historiaan; eteläeurooppalaisista lähteistä löydettyjä asiakirjoja ja niiden mukaelmia, julkaissut Fredrik Cygnaeus. I osa. Helsinki 1848.]   Tämän kirjan myötä hra Cygnaeus on alkanut selostaa niiden tutkimusten hedelmiä, joiden parissa hän on monivuotisen ulkomaanmatkan aikana työskennellyt. Johdannon antaman tiedon mukaan hra C:n aikomuksena on ollut etsiä ulkomaisista arkistoista l...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
20.4.1855
3. Försök till framställning af Finlands kyrkohistoria, [Yritys esitykseksi Suomen kirkkohistoriasta] af G. F. Helsingius. 1 Del. Tavastehus 1855.   Suomen uskonpuhdistusta edeltävälle kirkkohistorialle on ominaista, että se suurin piirtein lankeaa yhteen sen kanssa mikä tähän mennessä on kirjallisuudessa kulkenut saman ajan Suomen historian nimellä. Porthan, jonka tutkimuksiin myöhemmät kirjoittajat nojautuvat, teki työtä pääasiassa kirkollisten lähteiden parissa: muita ei hänen saatavillaan ollut. Rühs, Arvidsson ja Cajan ovat hänen jälkiään seuraten kirjoittaneet sanotulta ajanjaksolta l...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lukijaa ehkä hämmentävä otsikko saa selityksensä alempana. Kun saimme tässä numerossa julkaistut säkeet Nervanderin kuolinpäivänä, ensimmäisenä tunteena niitä lukiessamme oli luonnollisesti henkiin herännyt suru ja kaipaus. Siihen sekoittuivat mietteet siitä, miten vähän jopa lahjakkaimman yksilön elämällä ja pyrinnöillä on merkitystä siellä, minne Kaitselmus on sijoittanut hänen kehtonsa ja hautansa ja niiden väliin viitoittanut lyhyen uran maankamaralla, joka vielä kuuluu erämaahan, ja kansassa, jolle hengen työ on vielä lapsen heikkoa yritystä nousta omille jaloilleen, missä yleinen henk...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
1.6.1858
[1858]   Parahin Veli    Olen Arwidssonin sanojen suhteen samassa pulmallisessa tilanteessa kuin Sinäkin, koska en voi koskaan pitää julkista puhetta hämmentymättä ja nolostumatta – ja niinpä tajusin vain hämärästi, mitä Arwidsson puhui. Uskoisin kuitenkin, että olet esittänyt puheen olennaisen sisällön hyvin. Erehdykset: Arwidsson oli kutsuttu keskipäivän aterialle kreivi Bergin [kenraalikuvernöörin] luo, mutta joutui torjumaan kutsun – illalla sai kutsun keskustelemaan. 2. Arwidsson lienee käynyt kolme kertaa Suomessa vuoden 1823 jälkeen – ensimmäisen kerran Laukaassa isän kuoleman jälkee...
Kirjeenvaihto: 

Helsingfors Tidningar nro 44, 5.6.1858: Puhe A. I. Arwidssonille

Päivämäärä: 
5.6.1858
Lähes neljä vuosikymmentä sitten isänmaassa esiintyi mies, silloin voiman vuosina, miehuuden kynnyksellä, esiintyi puhuen isänmaastaan ja isänmaalleen: kansallisuudesta ja kansallishengestä. Voi sanoa: nämä olivat hänen ensimmäiset julkiset sanansa. Hän ei halunnut määritellä niitä vain tieteellisesti. Hän halusi herättää Suomen kansassa kansallishengen ja tuoda heidät tietoisuuteen. Hän esitti selvästi tämän tietoisuuden merkityksen, rohkeasti ne esteet, jotka estivät sen kehittymisen, lämpimät toiveet sen hyväksi. Rakkaudesta ja työstä suomen kielen hyväksi hän etsi lujaa tukea näille toi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1858
Nya källor till Finlands medeltidshistoria, samlade och utgifna af D:r Edvard Grönblad. 1:a samlingen. Köpenhamn 1857. [Suomen keskiajan historian uusia lähteitä, kerännyt ja julkaissut tri Edvard Grönblad. 1. Kokoelma. Kööpenhamina 1857.]   Ahkeran ja taitavan kokoajan, hra Grönbladin uusi Suomen historiaa valaiseva asiakirjalisäys kuuluu lähinnä aikaan juuri ennen Kustaa I:ä ja uskonpuhdistusta 1500-luvun alussa. Siltä ajalta, 1504–24, kokoelma sisältää peräti 344 eri dokumenttia. Voi sanoa, että asiakirjat ja kirjallinen data valaisevat jo melko runsaasti Suomen keskiajan historiaa. Sama...
Paikat: