Cygnaeus, Fredrik

Cygnaeus, Fredrik

1807–1881. Runoilija, esteetikko ja kirjallisuudentutkija. Lauantaiseuran jäsen. Pohjalaisten osakuntien kuraattori 1838–49. Helsingin yliopiston historian dosentti 1839–54, estetiikan ja nykyiskansain kirjalli­suu­den professori 1854–67. Kanslianeu­vos 1865, valtioneuvos 1867.

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
29.12.1867
29.12.1867 Odotan Thiléniä tänne. Pelkään, etten tavoita Sinua myöhemmin ja lähetän sen takia tämän sekä tuon kirotun liitteen. Velka on vanha. Aikaisemmat takaajat Chydenius ja Rein ovat vapautuneet – ja maksettava on tai hankittava uusi velkakirja. Suureksi harmikseni en pysty tänä vuonna ensiksi mainittuun ratkaisuun. Raskasta on toki ryhtyä puuhaamaan jälkimmäistä. Mutta ei auta. Jäljellä vain vähän ystäviä, joilta voi apua saada. Sitä paitsi jäljellä on vähän aikaa kumpaan tahansa ratkaisuun. Olen myös viivytellyt tähän raskaaseen puuhaan ryhtymistä jo monta viikkoa. Pyydän nyt, että h...
Kirjeenvaihto: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Morgonbladet nro 82, 9.4.1873: A. Kiven ”Seitsemän veljestä”

Päivämäärä: 
9.4.1873
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtajalta olemme vastaanottaneet seuraavan:   Koska se arvostelu [A. Ahlqvistin arvostelu], josta alla käännöksenä julkaistussa esipuheessa A. Kiven novelliin ”Seitsemän veljestä” mainitaan, sisälsi karkeita soimauksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vastaan siitä syystä, että novelli on otettu seuran julkaisemaan Novellikirjastoon, katsoo seuran silloinen ja nykyinen puheenjohtaja velvollisuudekseen julkaista sanotun käännöksen ja samalla julkaista eräitä tietoja sen työtavoista sille osalle lukevaa yleisöä, jolla ei siitä ole tietoa. Minkä vuoksi...
Paikat: 

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Morgonbladet nro 111, 15.5.1876: Puhe ylioppilaiden kevätjuhlassa

Päivämäärä: 
15.5.1876
Hyvä herrasväki! Vaikka olen hieman hämilläni esittäessäni täällä tämän keväisen yhdessäolon aikana muistutuksen talvesta, pyydän kuitenkin nöyrimmästi, että saan täyttää tietyn velvollisuuteni, nimittäin sen – että minun on nöyrästi kiitettävä siitä kunniasta, jonka olen kuullut tänään osakseni tulleen, kun minut on mainittu Runebergin, Lönnrotin ja Cygnaeuksen, näiden isänmaamme suuresti rakastamien miesten ja toki minunkin rakkaiden ystävieni rinnalla. Pyydän nöyrimmästi, että saan ensiksi tämän asian osalta kohdistaa sanani opiskelevalle nuorisolle, että tällä kertaa saan vain kiittää j...
Paikat: 

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Morgonbladet nro 82, 8.4.1878: Puhe Vilhelmin-päivänä 1878

Päivämäärä: 
8.4.1878
Hyvät herrat! Kiitän kohteliaimmin herroja siitä, että herrat ovat jälleen halunneet tervehtiä minua laulullaan. Olenpa kuin hieman hämmentynyt seistessäni tässä yhä jokseenkin vakaasti jaloillani ja yhäkin puhuessani täällä, kun niin monia minua parempia aikalaisiani on poistunut ja poistuu keskuudestamme joka vuosi. Hauta, jonka ympärillä Suomi on seisonut vain vajaa vuosi sitten, on peittänyt nuoruuteni ja miehuusvuosieni lähipiirin jäsenen [J. L. Runebergin], joka on noussut sen keskuudesta esiin ei pelkästään tuon aikakauden, vaan koko Suomen kansan olemassaolon ajan yksinäiseksi suurm...
Paikat: 

Morgonbladet nro 128, 5.6.1880 Kirjallinen Kuukauslehti, toukokuun numero

Päivämäärä: 
5.6.1880
Kirjallisen Kuukauslehden toukokuun numero sisältää Yrjö Koskisen kirjoittaman merkittävän ja kiintoisan kirjoituksen Sprengtporten ja Suomen lähetyskunta, ja on IV osa kirjoituksesta Kiista Magnus Sprengtportenista. Aihe kirjoitukseen on saatu Robert Castrénin teoksesta Suomen lähetyskunta 1808–1809, joka ohimennen hyväntahtoisesti arvioidaan. Siinä ilmenee pyrkimys kiistää Sprengtportenin kaikki myötävaikutus Porvoon valtiopäivien koolle kutsumiseen, mutta hänen ansiokseen päinvastoin pannaan suunnitelma jättää kaikki Pietarin ylimääräisen komission asiaksi. Lisäksi esitetään todisteita l...
Paikat: 

Morgonbladet no 237, 250, 267, 295, 297 ja 301, 12. ja 27.10., 16.11., 18., 21. ja 27. 12.1880: Koulukomitean ehdotus

Päivämäärä: 
12.10.1880
I Alempi reaalikoulu ja saksa   Komitea on pitänyt velvollisuutenaan aloittaa ehdotuksensa yleisellä pohdiskelulla, joka voidaan täysin haitatta hypätä yli. Sillä asiasta kiinnostunut on nähnyt kaikkien maiden koulukomiteoiden viimeksi kuluneina vuosikymmeninä toistavan kyllästymiseen asti kaikissa koulukokouksissa ja lukemattomissa aikakauslehti- ja sanomalehtikirjoituksissa sen, mikä siitä kannattaa muistaa. Koulukomitean kiehauttamana tästä höystöstä on tullut erityisen laihaa ja sitkeää. Kaikki puheet ns. reaalisivistyksestä, joka oikeastaan ei ole sivistystä laisinkaan, komitea supista...
Paikat: 

Morgonbladet nro 35, 12.2.1881: ”Elämä on unta!” Puhe Fredrik Cygnaeuksen hautajaisissa

Päivämäärä: 
18.2.1881
”Elämä on unta!” on suuri espanjalainen runoilija [Pedro Calderón] meille sanonut. Ja Vanhan testamentin viisas kuningas sanoo: ”Turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!” Niinpä todellakin! Elämäntaipaleen äärimmäistä rajaa lähestyvästäkin näyttää niin kovin lyhyeltä tämä aika, joka on kulunut siitä, kun hän viattomana lapsena seisoi rakkaan äitinsä vierellä, tähän hetkeen, jona hän jo seisoo hauraana valkohapsisena ukkona. Ja kaikki pyrkimykset ja harharetket ja ilot ja surut, jotka ovat täyttäneet näiden hetkien välisen taipaleen pitkien vuosien päässä toisistaan, näyttävät nyt taaksepäi...
Paikat: