Tengström, Johan Jakob

Tengström, Johan Jakob

1787–1858. Filosofian professori Helsingin yliopistossa 1827–48. Teki Hegelin tunnetuksi Suomessa.

Natalia Castrénille

Päivämäärä: 
19.6.1858
Lauantaina klo 1/2 9. [19.6.1858]   On tapahtunut onnettomuus. Tuli pääsi viime yönä irti Duldinin talossa – sytytti ennen pitkää koko ympäristön. Tengströmin talon päärakennus on pystyssä, mutta kärsi pieniä vaurioita. Borgströmin kiinteistöstä konttorirakennus. Tengströmien tavarat on pelastettu kutakuinkin tarkoin. Järjestämme niiden siirtämisen takaisin. Huoneeni ovat tyhjillään ja tänne tulevat voivat majoittua niihin. J. V. S.    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1873

Päivämäärä: 
16.3.1873
[suomeksi] H[yvät] H[errat] Kulunut on taas vuosi Kirjallisuuden Seuran toimien ajanlaskussa. Seuran vaikutus toki on niin tasainen ja vakaa, ett’ei se järeämmillä pykälillä eroita vuosilukujansa, toista toisesta. Ja on se otollisin vuoden vaiheen merkitys, jos Seura vuosipäivänään voipi paraiten luoda silmänsä tulevan vuoden toimiin. Sillä siinä on todistus elähyttävän hengen aina eteenpäin Seurassa liikkuvan, kuin joka tuleva vuosi Seuralle tarjoo runsasta ja tärkeätä työntekoa. Sihteerin vuosikertomuksesta on Suomen yleisö näkevä, että Seuran vaikutuksesta nyt menneenä vuotena voidaan to...
Paikat: 

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...