Palmén, Johan Philip

1811–1896. Filosofian maisteri 1832, varatuomari 1837. Lakitieteen tohtori 1840. Roomalaisen ja venäläisen oikeustieteen vt. professori Helsingin yliopistossa 1840, vakinainen professori 1844–. Senaatin oikeusosaston jäsen 1867, varapuheenjohtaja 1877–96, prokuraattori 1871–77. Helsingin yliopiston vt. varakansleri. Aateloitu 1875. Vapaaherra 1883.

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Katsaus

Päivämäärä:

1.9.1861

Herrat Lillja Åbo Underrättelserissä ja A. Schauman H:fors Tidningarissa ovat tämän lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen osaksi suoranaisesti väärillä väitteillä ja osaksi jättämällä mainittujen lehtien lukijat tietämättömiksi seikoista, jotka voivat kumota heidän väitteensä, jatkaneet järjestelmällisiä ponnistelujaan saattaakseen meidän kunniamme kyseenalaiseksi. Heillä on puolellaan se etu, että vastapainoksi jokaiselle korjaukselle, jonka me tämän lehden jossakin numerossa julkaisemme sen vähäiselle lukijakunnalle, he levittävät toistamiaan syytöksiä viikkokausien ajan tuhansina kap...

Henkilöt:

Lillja, Johan Wilhelm

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Palmén, Johan Philip

Aleksanteri II

Renvall, Torsten Ture

Ehrström, Carl Robert

Meurman, Agathon

Sohlman, Per August Ferdinand

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Painovapaus

Finlands Allmänna Tidning nro 295, 18.12.1861: Selitys

Päivämäärä:

18.12.1861

Koska Finlands Allmänna Tidning on useissa numeroissaan esittänyt erilaisia tuomioita Litteraturbladetista ja sen julkaisijasta, suotaneen tilaa myös seuraavalle. Pyydän sitä nöyrimmin, koska Litteraturbladetissa selitys tavoittaa niin harvan lukijan. Pyydän myös anteeksi tämän selityksen laveutta. Todistaa ei voi yhtä vähillä sanoilla kuin ilman todisteita voi tuomita ja kirota. Mainitut tuomiot koskevat etupäässä Helsingfors Tidningarin ja Litteraturbladetin välistä kiistaa. Tämä kiista ei ole ollut todistelua erilaisten mielipiteiden puolesta ja niitä vastaan. Helsingfors Tidningar on to...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Paikat:

Asiat:

Suomen kielen kysymys ja muutamia esityksiä erinäisistä asioista sekä säätyjen anomuksia valtiopäivillä 1863–1864, muistiinpanoja

Päivämäärä:

20.3.1863

Suomen kielen kysymys: On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa. He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi. Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö, jonka johtajia ovat Estlander, Rosenberg ja Palmén, onnistunut lykkäämään. Yleinen syy on halu olla tulematta vaivatuksi. Mutta sen lisäksi vaikuttaa vastakkainasettelu skandinaavisten sympatioiden ja suomalaisen kansallisuuden välillä. Vaara lain säätämisen varmuudesta ei nyt ole suurempi vaan pi...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Estlander, Jakob August

Paikat:

Asiat:

Suomen Pankin hallinto, lausunto senaatin täysistunnossa 21.10.1867

Päivämäärä:

21.10.1867

Senaattori Johan Vilhelm Snellman antoi seuraavan, kirjallisena laaditun lausuman: Pankki on voimassa olevan ohjesäännön mukaan velvollinen pitämään 7/15 valuuttaa kierrossa olevia seteleitä vastaan. Jos setelit lasketaan ulos viimeistä myöten, on suuremman ulkomaanremissien tarpeen syntyessä perittävä jokaista ulos otettavaa markkaa kohti vielä 1 1/7 markkaa annetuista lainoista. Mutta jos, niin kuin tulee menetellä, pidetään riittävää vapaan valuutan reserviä, niin antolainauksen vähentämisen pakko syntyy verrattain harvoin. Yleinen sääntö pankin hallinnossa kuitenkin on, että kun valuutt...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suomenkielisen lakikirjan kustannuksista, kirje senaatin valtiovaraintoimituskunnalle

Päivämäärä:

5.3.1873

5.3.1873 Kunnianarvoiselle Suomen Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle Armollisella päätöksellään 27. elokuuta 1861 on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta kaikkein armollisimmin myöntynyt siihen, että avustuksena Kirjallisuuden Seuran toimesta julkaistavan suomenkielisen lakikirjan kustannuksiin voidaan Kirjallisuuden Seuralle maksaa yleisistä valtion varoista enintään viidentuhannen hopearuplan summa. Tämän lakikirjan piti Kirjallisuuden Seuran laatiman ja Hänen Keisarilliselle Majesteetillee...

Henkilöt:

Liljenstrand, Axel Wilhelm

Stråhlman, Adolf Eberhard

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Sjöros, Karl Kristian

Sulin, Karl Wilhelm

Rothsten, Frans Wilhelm

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Kilpailukirjoitus Sub lege libertas, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 11.6.1873

Päivämäärä:

11.6.1873

Sub lege libertas [Lain vallitessa vapaus] näyttäisi olevan sangen ansiokas kirjoitus. Haluan kuitenkin tehdä herroille komitean jäsenille huomautuksia Johdannosta sekä Loppusanoista. Ensiksi mainittu, johdanto, sisältää sen yksinkertaisen selvityksen valtion käsitteestä, joka meidän maamme juristien keskuuteen on levinnyt Palmenin käsikirjan välityksellä. Valtio on sen mukaan ”toisaalta” rankaiseva laitos, ”toisaalta” kasvattava laitos. Eli kaiken kaikkiaan valtio on olemassa yksilöä varten ja jokainen nilkki voi sanoa, että ihmiskunta on joutunut liemeen maailmanhistorian kanssa minun yks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä:

30.12.1876

I. Tie senaattiin Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Henkilöt:

Walleen, Carl Johan

Backman, Carl

Walleen, Carl Edvard

Walleen, Wladimir Alfons

Tengström, Johan Jakob

Rehbinder, Anna Elisabeth Charlotta (o. s. Hedenberg)

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nordenstam, Johan Mauritz

Aleksanteri II

Munck, Johan Reinhold

Armfelt, August Magnus Gustaf

Fredrik Vilhelm IV

Nikolai I

Menšikov, Alexander

Böningh, Gustaf Fredrik von

Fischer, Konstantin

Cygnaeus, Fredrik

Lille, Bengt Olof

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Ahlstubbe, Lars Isak (Stubben)

Rein, Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rehbinder, Robert Henrik

Brunér, Frans Olof af

Antell, Samuel Henrik

Gortšakov, Alexander

Modée, Reinhold Gustaf

Tikkanen, Paavo

Hwasser, Israel

Arwidsson, Adolf Ivar

Palmén, Johan Philip

Rothschild, Amschel Mayer

Rothschild, Mayer Carl von

Rokassovski, Platon

Heimbürger, Ludwig Fredrik

Bergbom, Johan Erik

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Asiat:

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä:

10.12.1878

Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...

Henkilöt:

Nordenstam, Johan Mauritz

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Adlerberg, Nikolai

Aleksanteri II

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat: