Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

1839–1914. Lakimies ja valtiomies. Hist.-fil. maisteri 1860. Yhdyspankin johtokunnan jäsen 1868–72. Lakitieteen kandidaatti 1864, lisensiaatti ja tohtori 1873. Kameraali- ja hallinto-opin sekä valtio-oikeuden professori Helsingin yliopistossa 1874. Aateloitu 1876. Senaattori, valtiovaraintoimituskunnan apu­laispäällikkö 1883–88, kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö 1888–90. Yhdyspankin johtaja 1893. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1905–08. Valtiopäivillä porvarissäädyn edustaja 1872–76 ja vuoden 1876 jälkeen aatelissäädyn edustaja. Liberaalipuolueen perustajia ja puolueohjelman kirjoittaja 1880.

Kultarahakantaan siirtymisestä Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 27.4.1877

Päivämäärä: 
27.4.1877
Herra Snellman lausui seuraavaa: Tieto, jonka mukaan on varmoja näkymiä siitä, että maan rahalaitos lähitulevaisuudessa pääsee vakaantumaan, otetaan epäilemättä maassa vastaan suurella ilolla. Tunnustan, että en Venäjällä nykyisin vallitsevien olojen vuoksi ole uskaltanut uskoa sen olevan niin lähellä, ja vaikka olen saanut tietoa siitä, että siellä on omaksuttu toiset ja vapaamielisemmät periaatteet maamme rahaolojen suhteen, niin en silti voi olla tunnustamatta sitä suurta taitavuutta, jota on osoitettu ponnisteluissa asian saattamiseksi niin onnelliseen päätökseen, ja onnittelen vilpittö...
Paikat: 

Suomen rautateiden päärataverkon rakentamisesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä: 
22.5.1877
Herra Snellman: Kun ensin ottaa käteen rautatievaliokunnan mietinnön ja selaa sen läpi, niin omasta puolestani tunnustan, että minut valtasi sääli komiteaa kohtaan, jolla on ollut niin loputtomasti toraa ja vaivaa kerätessään niin paljon tietoa eri puolilta. Tulee ajatelleeksi, että sellaisen ei toki suinkaan pitäisi olla säätyvaliokunnan velvollisuus, vaan kysymyksen olisi pitänyt tulla säädyille sillä tavoin valmisteltuna, että nuo välttämättömät tiedot olisi saatu yhteen koottuina ja niistä saadut tulokset niin paljon kuin mahdollista sillä tavoin esitettyinä, että säädyt olisivat voinee...
Paikat: 

Kultarahakannan käyttöön otosta Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä: 
24.5.1877
Herra Snellman: Vaikka minun on edellisen puhujan tavoin pidettävä turhana, että sanon sanani nyt harkittavana olevaa valiokunnan esitystä vastaan, koska hänen laillaan uskon moninaisten niin suurten kuin pientenkin intressien jo ratkaisseen asian, niin haluan kuitenkin omasta puolestani esittää vastalauseeni tätä esitystä ja asian ennustettavissa olevaa ratkaisua vastaan. Olemme kulkeneet kauaksi vanhasta periaatteesta: fiat justitia, pereat mundus [tapahtukoon oikeus ja tuhoutukoon maailma]. Ei ainoastaan niin, että olemme pyyhkineet jälkimmäisen lauseen, vaan kysymys on myös edellisen la...
Paikat: 

Alkeiskoulujen opetuskielestä ja uusien lyseoiden perustamisesta, lausunnot valtiopäivillä 23. ja 25.10.1877

Päivämäärä: 
23.10.1877
Herra Snellman, J. V.: Vaikka en haluaisikaan käyttää aikaa tätä kysymystä koskeviin yleisiin lausumiin, on minun kuitenkin pakko, koska varauksen, jonka kuusi valiokunnan jäsentä on tehnyt, on sanottu sisältävän sen, mikä on asiallisesti oikein ja mikä myös ritariston ja aatelin tulisi hyväksyä, ja koska tätä lausumaa on kannatettu, ja koska voi nousta esiin kysymys, pitäisikö valiokunnan esitys tai tuo varaus hyväksyä kokonaisuudessaan, niin pyydän omasta puolestani saada antaa ääneni sen puolesta, että valiokunnan esitys tulisi keskusteluun kohta kohdalta. Sillä tämä esitys on yleisesti ...
Paikat: 

Vuoden 1877 valtiopäivillä esillä olleet ehdotukset sekä varojen hankkimiskeinot niitä varten, lausunnot valtiopäivillä 3. ja 4.12.1877

Päivämäärä: 
3.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Olen kiinnostuneena kuunnellut herra Molanderin puheenvuoroja valtiovarainvaliokunnan mietinnön käsittelyssä sekä lauantaina että tänään. En voi sanoa muuta kuin että olen havainnut ne hyvin harkituiksi ja että olisin valmis kannattamaan niitä. Mutta on kuitenkin eräs asia, jota sekä herra Molander että herra von Alfthan ovat käsitelleet, ja sen yhteydessä haluaisin esittää pienen vastalauseen. On nimittäin katsottu, että myyntiä valtion metsistä ei pitäisi tapahtua hintaan, jota pidetään liian halpana, vaan tulisi odottaa tulevia parempia aikoja ja silloin myydä pare...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta maassa, lausunnot valtiopäivillä 17.12.1877

Päivämäärä: 
17.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Ehdottaisin kunnioittavasti, että kun tässä sanotaan ”lukuun ottamatta niitä, joita tarvitaan kaartinpataljoonan täydentämiseen, johon sopivia henkilöitä valitaan koko maasta, niiden keskuudesta, jotka itse ovat siihen halukkaita”, niin tähän olisi ehkä syytä lisätä sana ainoastaan niiden keskuudesta, jotka ovat halukkaita, jotta siinä tapauksessa, että halukkaita ei ole riittävästi, ketään ei velvoitettaisi vasten tahtoaan liittymään kaartinpataljoonaan, siitä syystä, että tämä pataljoona suorittaa jatkuvasti varuskuntapalvelusta eikä tämä ole toivottavaa kaikille va...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä: 
10.12.1878
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...
Paikat: 

Morgonbladet nro 303, 30.12.1878: Yritys padota puro

Päivämäärä: 
30.12.1878
Erityisistä syistä katson, että minun on vastattava H:fors Morgonbladin julkaisemaan, L. M:n [L. Mechelinin] allekirjoittamaan artikkeliin, joka oli suunnattu ”Pienistä purosista” -kirjoitusta vastaan (Katso Morgonbladet nro 291). Kirjoittaja myöntää, että suomenkielisen normaalikouluosaston lakkauttaminen oli ”poliittinen virhe” ja ”kohtuuttomuus”, ja esittää, että pääkaupungin edustajat valtiopäivillä 1872 samoin kuin Helsingin muut valtiopäivämiehet sentään osallistuivat anomukseen mainitun kouluosaston säilyttämiseksi, ja katsoo, että pääkaupungin johtavat luokat eivät ole voineet tehdä...
Paikat: