Montgomery, Robert August

Montgomery, Robert August

1834–1898. Filosofian maisteri 1860. Lakitieteen kandidaatti 1863, lisensiaatti ja tohtori 1869. Siviililainsäädännön ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa 1870. Prokuraattori 1882–86. Vaasan hovioikeuden presidentti 1886. Senaatin oikeusosaston senaattori 1887–90, oikeusosaston varapuheenjohtaja 1896–98. Hovimestarin arvonimi 1896. Valtiopäivillä 1863–97 aatelissäädyn jäsen, varamaamarsalkka 1882. Ritarihuonejohtokunnan puheenjohtaja 1891–97.

Kultarahakantaan siirtymisestä Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 27.4.1877

Päivämäärä: 
27.4.1877
Herra Snellman lausui seuraavaa: Tieto, jonka mukaan on varmoja näkymiä siitä, että maan rahalaitos lähitulevaisuudessa pääsee vakaantumaan, otetaan epäilemättä maassa vastaan suurella ilolla. Tunnustan, että en Venäjällä nykyisin vallitsevien olojen vuoksi ole uskaltanut uskoa sen olevan niin lähellä, ja vaikka olen saanut tietoa siitä, että siellä on omaksuttu toiset ja vapaamielisemmät periaatteet maamme rahaolojen suhteen, niin en silti voi olla tunnustamatta sitä suurta taitavuutta, jota on osoitettu ponnisteluissa asian saattamiseksi niin onnelliseen päätökseen, ja onnittelen vilpittö...
Paikat: 

Kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin, lausunnot valtiopäivillä 13.10.1877

Päivämäärä: 
13.10.1877
Herra Snellman, J. V.: Kun on ehdotettu, että maassa voimassa olevan sensuurin takia myös oikeus jälkipainoksiin olisi voimassa, niin minusta tämä johtopäätös on vähän sentapainen, että koska kirjailija on yhdessä suhteessa suojaton, on hänen oltava sitä muissakin suhteissa. Toisin sanoen, jos sensuuri ottaa häneltä pois osan hänen omaisuudestaan, tulee jokaisella olla oikeus viedä häneltä loputkin. Sellainen johtopäätös on lievästi sanottuna hämmästyttävä. Mitä taas tulee vaatimukseen, että kirjailijan tai taitelijan tulisi rekisteröidä teoksensa jossakin toimistossa, jotta sen tunnustetta...
Paikat: 

Morgonbladet nro 245, 20.10.1877: Millä tavoin suomenkielisen kirjallisuuden etua ajetaan ehdotuksessa ”asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin”

Päivämäärä: 
20.10.1877
Jokainen joka on pohtinut kahden kotimaisen kirjallisuuden välistä suhdetta tietää, että ruotsinkielisen asun saaneella tieteellisellä ja korkeammalla kirjallisuudella on suurempi lukijapiiri, kun taas karulla ja koko suomenkielisen asun saaneella kansankirjallisuudella on verrattomasti suurempi määrä lukijoita. Koulukirja- ja sanomalehtikirjallisuuden lukijakunta on tasaisemmin jakaantunut, vaikka enemmistö on vielä ruotsinkielistä. Vaikka vapautuisimmekin tästä kahden kirjallisuuskielen onnettomuudesta, sivistyneiden lukijoiden yhteenlaskettu lukumäärä on niin pieni, että kotimainen kirja...
Paikat: 

Pankkivaltuuston ehdotus uudeksi ohjeeksi pankkivaltuutetuille, lausunto valtiopäivillä 15.11.1877

Päivämäärä: 
15.11.1877
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada kannattaa herra Montgomeryn ehdotusta. Vaikka en tarkemmin tunnekaan herrojen pankkivaltuutettujen menettelyä, niin voin kuitenkin mainita, että on kuultu valitettavan pankilla tavallaan olevan kaksi johtokuntaa, koska herrat pankkivaltuutetut ovat katsoneet velvollisuutensa olevan seurata pienimpiä yksityiskohtia myöten pankin johtokunnan tekemisiä. Ja mielestäni tämän momentin ilmaisu ”tehdä vakuusasiakirjojen tarkastuksen johdosta viipymättä huomautukset” antaa itse asiassa huomattavassa määrin aihetta siihen, että herrat pankkivaltuutetut ovat katsone...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta maassa, lausunnot valtiopäivillä 17.12.1877

Päivämäärä: 
17.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Ehdottaisin kunnioittavasti, että kun tässä sanotaan ”lukuun ottamatta niitä, joita tarvitaan kaartinpataljoonan täydentämiseen, johon sopivia henkilöitä valitaan koko maasta, niiden keskuudesta, jotka itse ovat siihen halukkaita”, niin tähän olisi ehkä syytä lisätä sana ainoastaan niiden keskuudesta, jotka ovat halukkaita, jotta siinä tapauksessa, että halukkaita ei ole riittävästi, ketään ei velvoitettaisi vasten tahtoaan liittymään kaartinpataljoonaan, siitä syystä, että tämä pataljoona suorittaa jatkuvasti varuskuntapalvelusta eikä tämä ole toivottavaa kaikille va...
Paikat: 

Morgonbladet nro 21. ja 25., 27.1. ja 1.2.1881: J. V. S:n selityksiä

Päivämäärä: 
27.1.1881
I Morgonbladetin numerosta 298, 22. joulukuuta 1880 luettiin kunnioitetun nimimerkin A. M. [Agathon Meurman] kirjoitus: ”Vapaamieliset ajatukset”. Osa kirjoitusta koskee suoraan henkilöäni ja vähäistä julkista toimintaani. Jokainen lausuma siltä osin olisi taholtani tahditon. Vaikka haluaisin torjua jok’ikisen ansion, joka minuun siinä liitetään, olisi se yhtä taitamatonta. Vaikenemiseni ei siksi vahvista siitä mitään eikä merkitse että olen samaa mieltä. Mutta kirjoituksessa viitataan tiettyihin seikkoihin tavalla, joka voisi johtaa harhaan. Pari asiaintilaa mainitaan sanamuodoin, jotka nä...
Paikat: 

Morgonbladet nro 28, 4.2.1881: Oikaisu

Päivämäärä: 
4.2.1881
Tämän lehden numerossa 25 esitettiin kuulopuheen perusteella, että hra professori Montgomery olisi ollut se, joka jossain Dagbladetin artikkelissa olisi ensimmäisenä muotoillut vaatimuksen, että minun olisi 1867 pitänyt erota, kun valtiopäivien johtavien miesten onnistui silloin niin hyvin tehdä loppu lehdistölaista. Minulle kerrotaan nyt täysin pätevältä taholta, että hra professori on kylläkin julkaissut aiheesta kirjoituksen Dagbladetissa muutamia vuosia sitten, mutta hän ei ole ollut se, joka on esittänyt kyseisen vaatimuksen. Olen todella tyytyväisenä vastaanottanut tämän oikaisun ja p...
Paikat: 

Hajanaisia ohjeita ja huomautuksia Morgonbladetin toimitukselle

Päivämäärä: 
31.3.1881
1. Älä väitä mitään, mutta huomauta, että Morgonbladetilta on ? kertaa evätty imprimatur [painatuslupa] tuota ohjelmaa vastaan suunnattujen kirjoitusten julkaisemiseksi – ole hyvä ja käytä aina sanaa ”Dagbladin puolueen” äläkä puhu ”liberaalisesta”, jotta et antaisi myöten käsitykselle, ettei liberalismia ole tuon puolueen ulkopuolella. 2. Ei ole kummallista, että Dagbladet puhuu yhä ”lehdistön kunniasta”, sillä se kuuluu tuohon maneeriin. Hyvin perustein voidaan kuitenkin epäillä, onko tähän oikeutta sellaisella lehdellä, jonka koko keskustelutapa on vain kieroilujen kudelmaa, tahallista j...
Kirjeenvaihto: