Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan August von Born

Constantin Wikmanilta

Päivämäärä:

18.4.1865

Pietarissa 18/30.4.1865 Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori ja Ritari! Kun nyt on virallisesti ilmoitettu, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on kutsunut nykyisen lähimmän esimieheni paroni von Bornin Keisarillisen Suomen Senaatin jäseneksi ja [tullilaitoksen] ylijohtajan virka siis kuluvana vuonna vapautuu, ja kun tämän viran täyttäminen riippuu lähinnä Herra Senaattorista, otan vapauden nöyrimmästi pyytää, että – ellei voittamattomia esteitä asialle ilmaannu – Herra Senaattori muistaisi minua laatiessaan ehdotuksensa ja suosituksensa Suomen kenraalikuvernöörille. Tämä nöyrä p...

Henkilöt:

Wikman, Constantin

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Paikat:

Pietari

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Constantin Wikman

Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa, lausunto senaatin täysistunnossa 23.10.1865

Päivämäärä:

23.10.1865

Senaattori Snellman ilmoitti olevansa itse pääasiassa samaa mieltä vapaaherra von Bornin kanssa, mutta hän halusi alamaisuudessa esittää Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, että olisi mahdollista ylentää henkilö virasta toiseen siten, että hän säilyttää edellisen virkansa palkkaedut, jolloin ne menoarvion määrärahat, jotka on määrätty sitä virkaa varten, johon hän astuu, voitaisiin tilinpidossa huomioida kruunun säästöinä, kun taas viranhaltija silti maksaisi säädetyt eläkemaksut siviilivirkakunnan leski – ja orpokassaan. Senaattori katsoi lisäksi olevan tarpeen antaa tarkempi määräys, e...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hallinto

Suhteet Saksan pankkiirihuoneeseen, lausunto senaatin talousosastossa 25.10.1865

Päivämäärä:

25.10.1865

Senaattori Snellman katsoi omasta puolestaan, että pankin johtokuntaa ei pidä rasittaa koko vastuulla pankin ulkomaanasiamiesten valinnasta, ja että parasta olisi, jos keisarillinen senaatti ratkaisisi asian. Mutta koska asiasta on olemassa selkeä säädös, yhtyi senaattori vapaaherra von Bornin kantaan, jonka mukaan ratkaisu olisi valtiovarainpäällikön asia.

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Wrede af Elimä, Carl Gustaf Fabian

Pankkilaitos

Läänin järjestely Tampereen ja sen ympäristön alueella, lausunto senaatin täysistunnossa 6.11.1865

Päivämäärä:

6.11.1865

Senaattori Snellman halusi omasta puolestaan, ennen kuin kävi asian lopulliseen käsittelyyn, määrätä Hämeen ja Vaasan läänien kuvernöörit sekä Turun ja Porin läänin virkaatekevän kuvernöörin yhdessä keisarillisen senaatin kansliatoimituskunnan päällikön, paroni von Bornin kanssa, hänen määräämänään aikana ja hänen toimiessaan puheenjohtajana, kokoontumaan Tampereen kaupunkiin, kaikki tarvittavat tiedot saatuaan, laatimaan asiaa harkittuaan ehdotus siitä, miten kyseinen läänin järjestely voitaisiin sopivimmin toteuttaa ja mitä muita muutoksia yllä mainittujen seutujen nykyiseen jakoon mahdol...

Henkilöt:

Molander, Clas Herman

Creutz, Carl Magnus

Paikat:

Asiat:

Konkurssisopimus A. Ramsayn kanssa (esimerkki), lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

Päivämäärä:

1.2.1866

Senaattori Snellman katsoi, että asia tuli alamaisesti jättää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oman korkean ratkaisun varaan, jossa tarkoituksessa senaattori halusi laadittavaksi alamaisen esityksen vapaaherra von Bornin lausunnon mukaisesti, jota senaattori omasta puolestaan kannatti.

Henkilöt:

Ramsay, Anders Gustaf

Paikat:

Asiat:

Passiviraston maksut, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866

Päivämäärä:

7.2.1866

Senaattori Snellman ei katsonut aiheelliseksi vaivata Hänen Keisarillista Majesteettiaan alamaisella anomuksella, joka koskisi kurssinkorotuksen laskemista passivirastoon saapuville, Suomen kruunun ja maan kuntien hyväksi koituville sekä virkasivutuloiksi Suomessa työskenteleville virkamiehille meneville maksuille, vaan määräsi, että koska nämä maksut on lupa maksaa Venäjän rahassa nimellisarvon mukaan, tulisi Suomen viranomaisten ottaa ne vastaan samana rahana kyseisen määrän mukaan. Muilta osin senaattori oli samaa mieltä kuin vapaaherra von Born.

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hallinto

Armeijan majoittaminen sota-aikaan maaseudulla, lausunto senaatin täysistunnossa 12.2.1866

Päivämäärä:

12.2.1866

Senaattori Snellman lausui, – samalla kun senaattori yhtyi senaattori von Bornin mielipiteeseen itse esityksen johdannosta, nimittäin että 2. momentissa ehdotettu tiettyjen sodanaikaisten majoittamiskustannusten jakaminen koko maan asukkaitten kesken rasittaisi osaa heistä epäoikeudenmukaisen raskaasti, koska sota saisi aikaan kauppasaarron ja kaikki merenkulku ja vienti keskeytyisi. Sellaisessa tapauksessa olisivat nimittäin keinot hankkia ansioita maan puutavaraa myyvissä sisäosissa suuresti vähentyneet, kun taas maan rannikkoseuduilla, johon sotaväkeä oletettavasti sijoitettaisiin, havai...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Sodat

Suomen Pankin hallitus ja hoito, lausunto senaatin täysistunnossa 26.2.1866

Päivämäärä:

26.2.1866

Senaattori Snellman rohkeni alamaisimmin kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota säätyjen esitykseen, joka koskee alkuperäisrahaston käyttöä, koska siinä on valtiontaloudellisesta näkökulmasta katsoen muodollinen virhe. Säädyt nimittäin toivovat, että alkuperäisrahaston pääoma, joka nyt on annettu lainaksi maanviljelijöille, perittäisiin pois ja muutettaisiin ulkomaisiksi valuutoiksi, joilla vahvistettaisiin hypoteekkirahaston pääomaa. Sellaista operaatiota ei voi toteuttaa muutoin kuin siten, että vaadittavat valuutat ostaisi pankin seteleillä hypoteekkirahasto, s...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suomen Pankin kassavaranto, lausunto senaatin talousosastossa 28.2.1866

Päivämäärä:

28.2.1866

Senaattori Snellman oli kysymyksessä, joka koski Suomen rahan lyömistä Suomen Pankissa säilytettäviä samanlaatuisia hopearuplan kolikkoja käyttäen, samaa mieltä vapaaherra von Bornin kanssa, poiketen hänestä kuitenkin siltä osin, että senaattori ei halunnut määritellä käytettävien ruplan kolikoiden määrää, vaan määräsi, että niitä on jätettävä tarpeen mukaan rahapajalle ennen seuraavan purjehduskauden alkua. Samalla senaattori halusi kehottaa pankin johtokuntaa tällä välin menettelemään niin, että hopeaharkkoja ostettaisiin ulkomailta ja tuotaisiin vähitellen tänne heti ensimmäisen avoveden...

Henkilöt: