Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

1815–1901. Vapaaherra ja tilanomistaja. Maanmittaus- ja metsätoimen ylihallituksen metsätoimen apulainen 1858. Metsähallituksen ylijohtaja 1863–70. Valtiopäivillä 1863–64 aatelissäädyn edustaja. Valtioneuvos 1870.

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1858: Pakollisia vastauksia

Päivämäärä: 
1.9.1858
Herra Collan tyttökoulusta.   Hra K. Collan on Helsingfors Tidningarin numerossa 86 esittänyt todistuksen meidän kevytmielisyydestämme ja tietämättömyydestämme. Hänen kirjoituksensa koskee Helsingin tyttökoulua ja sitä luuloteltua vääryyttä, jonka olemme lehden heinäkuun numerossa tehneet tätä oppilaitosta kohtaan artikkelissa Tyttökoulujen opetuksesta. Artikkelimme sisälsi kykyjemme mukaan perustellun esityksen siitä, mitä sivistyneen naisen kasvatuksen ja opetuksen meidän mielestämme pitäisi olla. Sen tiedon mukaan, joka meillä on maan tyttökoulujen tilasta, emme katsoneet sen vastaavan n...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Ad notam

Päivämäärä: 
1.11.1858
Lehden lukijat tietävät, että emme ole antaneet pienintäkään syytä karkeaan hyökkäykseen, jolla herra paroni R. Wrede (R. W.) on käynyt kimppuumme Finl. Allm. Tidningissä. Me emme ole lausuneet minkäänlaista arviota metsänhoito-opiston perustamisesta Suomeen. Emme ole myöskään lausuneet epäilystä, etteikö metsänhoitoa samoin kuin kaikkea maanviljelyä pidä rakentaa tieteelliselle pohjalle, ja että tieteellisesti sivistyneiden miesten pitää siksi järjestää ja johtaa sitä. Olisimme sitäkin vähemmän voineet ajatella mitään sellaista, koska se sotisi tervettä järkeä vastaan. Samoin pidämme ajanm...
Paikat: 

Johan Wilhelm G:son Snellmanilta

Päivämäärä: 
27.5.1863
Oulu 27.5.1863   Senaattori Snellman! Helsinki   Rakas Veli!    Minulla on taannoin ollut ilo ottaa vastaan tervetulleet ystävälliset kirjeesi tämän kuun 4. ja 8. päivältä, mutta koska olen ollut tiiviisti Iissä sikäläisillä tervamarkkinoilla, minulla ei ole ollut aikaisemmin tilaisuutta kirjoittaa sinulle. Viimeksi pidetyssä tukkihuutokaupassa ei tehty lainkaan tarjouksia, koska vähimmäishintoja pidettiin liian korkeina. Lähetän sinulle seuraavassa kirjeessäni tiedot vähimmäishinnoista, jos saan käsiini otteen pöytäkirjasta. Heti kun suunniteltu anomus tukkien toimittamisesta laaditaan, lä...
Paikat: 

Evon metsäopiston opettajakiista, lausunto senaatin täysistunnossa 20.10.1864

Päivämäärä: 
20.10.1864
Asiakirjat luettiin, minkä jälkeen senaattori Snellman lausui – että koska Evon metsäopiston yhteydessä toimiva oppilaitos on metsähallituksen ylijohtajan valvonnan alainen, katsoi senaattori olevan voimassa olevien säädösten mukaista, että ylijohtajalla on oikeus antaa opiston opettajalle asianmukaiset nuhteet, kun tämä on laiminlyönyt velvollisuuksiensa täyttämisen. Näin ollen ylijohtajan on myös nyt esillä olevassa tapauksessa ryhdyttävä sellaisiin toimiin, jos hän katsoo lehtori Furuhjelmin mainitun menettelyn antavan siihen aihetta. Mutta jos ylijohtaja havaitsee Furuhjelmin olevan suu...
Paikat: 
Asiat: 

Vapaaherra Wreden anomus kihlakunnanoikeuden uudelleen järjestämiseksi, lausunto valtiopäivillä 2.4.1867

Päivämäärä: 
2.4.1867
Herra Snellman: Edellinen puhuja ehti ennen minua ja pyysi vain puheenvuoroa tehdäkseen saman ehdotuksen anomuksen jättämisestä sikseen, kunnes kysymys laamanninoikeuksien lakkauttamisesta on tullut säädylle, koska kyseisen anomuksen aiheella on niin paljon yhteistä sen kanssa, varsinkin talouden osalta.    
Paikat: 

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vuosikertomus vuodelta 1869

Päivämäärä: 
15.1.1870
Hypoteekkiyhdistyksen taloustoimista vuoden 1869 aikana käy ilmi useita ilahduttavia todisteita siitä vaikutuksesta, joka kahdella paremmin onnistuneella sadolla on ollut maamme maanviljelijöitten taloudelliseen asemaan. Lähinnä siitä riippuva on annettujen kuoletuslainojen korkojen maksu. Siitä käy ilmi, että rästit tuloutetuista koroista, jotka 1868 olivat 317 839 markkaa 39 penniä, vuonna 1869 olivat 299 345 markkaa 31 penniä. Näistä rästeistä koski vuonna 1868 yhdistykselle kuuluviin tiloihin kiinnitettyjä lainoja 102 992 markkaa 39 penniä, 1869 lähes puolet enemmän eli 146 442 markkaa ...
Paikat: 

Kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin, lausunnot valtiopäivillä 13.10.1877

Päivämäärä: 
13.10.1877
Herra Snellman, J. V.: Kun on ehdotettu, että maassa voimassa olevan sensuurin takia myös oikeus jälkipainoksiin olisi voimassa, niin minusta tämä johtopäätös on vähän sentapainen, että koska kirjailija on yhdessä suhteessa suojaton, on hänen oltava sitä muissakin suhteissa. Toisin sanoen, jos sensuuri ottaa häneltä pois osan hänen omaisuudestaan, tulee jokaisella olla oikeus viedä häneltä loputkin. Sellainen johtopäätös on lievästi sanottuna hämmästyttävä. Mitä taas tulee vaatimukseen, että kirjailijan tai taitelijan tulisi rekisteröidä teoksensa jossakin toimistossa, jotta sen tunnustetta...
Paikat: 

Morgonbladet nro 245, 20.10.1877: Millä tavoin suomenkielisen kirjallisuuden etua ajetaan ehdotuksessa ”asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin”

Päivämäärä: 
20.10.1877
Jokainen joka on pohtinut kahden kotimaisen kirjallisuuden välistä suhdetta tietää, että ruotsinkielisen asun saaneella tieteellisellä ja korkeammalla kirjallisuudella on suurempi lukijapiiri, kun taas karulla ja koko suomenkielisen asun saaneella kansankirjallisuudella on verrattomasti suurempi määrä lukijoita. Koulukirja- ja sanomalehtikirjallisuuden lukijakunta on tasaisemmin jakaantunut, vaikka enemmistö on vielä ruotsinkielistä. Vaikka vapautuisimmekin tästä kahden kirjallisuuskielen onnettomuudesta, sivistyneiden lukijoiden yhteenlaskettu lukumäärä on niin pieni, että kotimainen kirja...
Paikat: