Rahauudistus

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä:

19.6.1862

H:ki 19.6.1862 Rakas Veli! Tähän mennessä minulla ei ole ollut luotettavia tietoja kirjettä varten. Nyt paroni Langenskiöld on palannut Pietarista. Hän toi tiedon, että rahakysymyksen ratkaisu on varma asia. Hopeamarkasta nimittäin tulee ainoa laillinen maksuväline – heti kun Suomen Pankki voi ryhtyä vaihtamaan hopeaa. Tämä hetki kun saattaa olla vielä vuoden päässä. 1. Liikkeellä ei ole lainkaan hopearahaa, ja pankin kerrotaan pelkäävän aloittamista, ennen kuin 1 ½ miljoonaa on käytettävissä sen nykyisen hopeavarannon lisäksi, 2. Valtiokonttori pelkää, että sen kotimainen laina irtisa...

Henkilöt:

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Wilhelm G:son Snellman

Hypoteekkiyhdistyksen ulkomainen laina ja maan rahatilanne, lausunto senaatin talousosastossa 17.7.1863

Päivämäärä:

17.7.1863

...kun senaattori Snellman ensimmäisenä [istumajärjestyksessä] lausui seuraavaa: Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, valtiosihteeristön Suomen senaatille ilmoittamalla, 8. elokuuta (20. elokuuta) 1862 päivätyllä salaisella kirjelmällään on ilmaissut hyväksyvänsä senaatin 16 huhtikuuta edellisenä vuonna tekemän alamaisen esityksen, jonka mukaan maassa vallitsevan, ei vain valtiota vaan myös yksityisiä rasittavan tukalan rahatilanteen helpottamiseksi olisi lailla julistettava, että brutto- ja nettopainoltaan vahvistettu metalliraha olisi Suomessa ainoa laillinen arvon mitta. Samalla hän suvai...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hypoteekkiyhdistyksen ulkomainen laina, lausunto senaatin talousosastossa 23.7.1863

Päivämäärä:

23.7.1863

...jolloin senaattori Snellman antoi seuraavan lausunnon – että senaattorin harkintaan on tullut, millä tavoin toisaalta Hypoteekkiyhdistys voisi olemassaoloaan vaarantamatta ottaa tai saada ulkomaista lainaa ennen kuin metalliraha on Hänen Keisarillisen Majesteettinsa 8. elokuuta (20. elokuuta) 1862 antaman armollisen määräyksen mukaisesti julistettu maassa ainoaksi lailliseksi arvonmittariksi, ja paperirahan vakaa arvo ja vaihtokurssin vakaus näin taattu. Toisaalta, niin kuin on tuotu ilmi, Suomen Pankilla ei ole tällä hetkellä riittävää määrää valuuttaa suhteessa sen liikkeelle laskemiin...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suunnitelma rahauudistusta koskeviin neuvotteluihin, elokuu 1863

Päivämäärä:

31.8.1863

Valtiovarainministeri sanoo: Te voitte odottaa tammikuuhun 1864, jolloin Venäjän seteli on nimellisarvossaan. Vastaamme: Kyllä, annamme mielellämme hopeanvaihdon odottaa tammikuuhun. Mutta me emme halua eikä meidän pidä odottaa päivääkään Hypoteekkiyhdistyksen lainan hankkimisessa eli köyhtyneiden talonpoikiemme auttamisessa. He ovat katojen seurauksena joutuneet ottamaan velkaa. Valtiovarainministeri kuuluu sanoneen: Venäjän kruunu tulee rahauudistuksen seurauksena kärsimään tappiota Suomessa tapahtuvissa maksuissaan. Asia ei tule olemaan näin eikä voikaan olla: Venäjän seteli tulee olem...

Paikat:

Asiat:

Muistio Hypoteekkiyhdistyksen lainaa koskevista neuvotteluista, elokuu 1863

Päivämäärä:

31.8.1863

28. toukokuuta on senaatti esittänyt, että pankin sallittaisiin ottaa vastaan talletuksina enintään 3 miljoonaa ruplaa Hypoteekkiyhdistyksen ulkomaanlainana saamaa valuuttaa, ja maksaa siitä korkoa 5 1/4 prosenttia. Kenraalikuvernööri on vahvistanut. Jäljennökset senaatin esityksestä ja kenraalikuvernöörin kirjelmästä liitteenä. Ehdotettu että pankki muuntaa talletuksen ensi sijassa venäläisiksi valtionlainan obligaatioiksi; että se, saadakseen varmasti korkoa 5 1/4 %, saa laskea liikkeelle seteleitä neljäsosaan talletuksen arvosta. Huomautus. Koko esityksen tarkoitus on saada valuuttaa p...

Henkilöt:

Asiat:

Kertomus toimenpiteistä Suomen rahaoloja koskevien säännösten laatimiseksi, konsepti

Päivämäärä:

1.9.1863

Nämä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armolliset määräykset on voitu panna toimeen vain sikäli, että viimeksi mainitut 1 ja 3 markan setelit on vaihtorahan puutteen helpottamiseksi saatettu kiertoon, ja niitä oli kierrossa 31. elokuuta 1863 yhteensä 3 630 980 markkaa. Sen sijaan ei armollista säädöstä hopea- ja kuparirahasta ole voitu panna toimeen, ennen kuin pankille on tullut mahdolliseksi lunastaa setelirahansa ehdoitta nimellisarvoonsa metallirahana. Tämän seurauksena on Suomen Pankki mainitusta päivästä lähtien alkanut laskea liikkeelle mainittua setelirahaa, kun taas vanhempia tall...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

12.11.1863

Pietari 12./24.11.1863 Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori! On myönnettävä, että yleisö saattaa kokea epämiellyttäväksi sen, että erä Keisarin käytettäväksi asetettavasta määrärahasta sisällytetään vaivais- ja työhuonerahaston menoihin. Yritän mielelläni vaikuttaa siihen, että ehdotettu siirto toteutettaisiin. Tiedämme kuitenkin, että nämä varat menevät viimeistä ropoa myöten köyhien ja varattomien maanmiestemme auttamiseen Suomessa ja Venäjällä ja että ne siis käytetään samaan tarkoitukseen kuin vaivais- ja työhuonerahaston määrärahatkin. Mainituista käyttövaroista vähennettäväksi ...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Armfelt, Alexander

Aleksanteri II

Fehleisen, Charles von

Sackleen, Lars

Stieglitz, Alexander von

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 7 ja 8, 11. ja 12.1.1864: Hypoteekkiyhdistyksen lainan takuusta

Päivämäärä:

11.1.1864

Lienee todistettu seikka, että maamme maatalous tarvitsee lisää pääomia. Yhtä selvää on, että niitä ei ole saatavissa omasta maastamme. Kaikki muutkin elinkeinot kärsivät rahanpuutteesta. Eikä asianlaita voi muutoin ollakaan näin rahasta köyhässä maassa varsinkin nyt, maalle miljoonia maksaneen kadon jälkeen. Kun Hypoteekkiyhdistys siis nyt haluaa ulkomaisen lainan avulla tuoda maahan rahaa, se olisi tällä hetkellä maalle todella suuri hyvänteko. Mutta Hypoteekkiyhdistys tai kukaan muukaan ei voi eikä sen pidä lainata ulkomailta niin kauan kuin rahan arvo omassa maassa on epävakaa. Valtiova...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 19, 25.1.1864: Valaistusta yhdistetyn valtio- ja pankkivaliokunnan mietintöön nro 1 sekä siihen liittyviin varauksiin

Päivämäärä:

25.1.1864

Pitäisi olla selvää, että hallitus ei vuonna 1864 ehtinyt luovuttaa pankin rahastoja säätyjen hallintaan siinä tilassa kuin ne olivat vuoden 1862 päättyessä. Hallitus ei ole myöskään sellaiseen mahdottomuuteen sitoutunut. Jos säädyt olisivat ratkaisseet pankkikysymyksen marraskuussa 1863, siirtäminen olisi voinut tapahtua 1. tammikuuta 1864 lähtien. – Nyt se ei voi käytännössä tapahtua ennen 1. tammikuuta 1865, siinä tilassa jossa mainItut rahastot tuolloin ovat. Jos säädyt olisivat lokakuussa 1863 myöntäneet takuut Hypoteekkiyhdistyksen lainalle, niin pankin tila olisi ymmärtääksemme ollut...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 23, 29.1.1864: Eräs eilisen Helsingfors Tidningarin kirjoitus

Päivämäärä:

29.1.1864

Eräs eilisen Helsingfors Tidningarin kirjoitus yritti vieläkin johtaa harhaan takuukysymyksessä. Voidaan kai uskoa, että se ei ollut tarkoituksellista, vaan tavanmukaisesta ajattelemattomuudesta ja tietämättömyydestä johtuvaa. Kirjoituksessa pelotellaan mahdollisuudella, että pankki antaa hopeaa täydestä kurssista Hypoteekkiyhdistyksen 30 miljoonan markan lainaa vastaan ja kärsii 10 prosentin tappion. Armollisessa esityksessä sanotaan, että yhdistyksellä on oikeus saada vuotuisen kuoletuksen summa al pari -kurssilla, jos se ei onnistu saamaan lainaksi kahdeksaa miljoonaa markkaa. Jos yhdist...

Paikat:

Asiat:

1
2
3
4
5
6
7
8
9
…
seuraava ›
viimeinen »