Rahauudistus

Muistio sotaväen palkkoja käsittelevälle komitealle, konsepti

Päivämäärä:

30.8.1865

Kurssista 1. Parikurssi on jalometallin määrien suhde kahden maan metallirahan välillä. 2. Vekselikurssi on yhdessä maassa toisen maan rahan osoitusten hinta. Huomautus: a) Vekselikurssi riippuu sellaisten osoitusten (vekselien) tarjonnasta ja kysynnästä ja on siksi parikurssia jonkin verran kalliimpi tai halvempi. b) Vekselikurssin putoamisella (venäläisessä kielenkäytössä = pienempi määrä ulkomaista rahaa samalla määrällä kotimaista) on kuitenkin selvä rajansa, jonka muodostavat metallirahan lähetyskustannukset. Heti kun tämä kustannusraja ylitetään, ei liikemies osta vekseleitä vaan lähe...

Asiat:

Muistio rahanuudistuksesta elokuussa 1865, konsepti

Päivämäärä:

30.8.1865

Tätä armollista määräystä noudattaen saanee senaattori alamaisimmin ilmaista sen käsityksensä, että myös pakkokurssilla kiertävän setelirahan ollessa maan maksuvälineenä on kaikki tuonti ja siten myös kaikki viljan tuonti maksettava metallirahalla tai ulkomaan valuutoilla. Kato tekee kuitenkin maanviljelijälle verojen maksun vaikeaksi; ja koska varma seuraus rahanuudistuksesta on, että nämä verot on maksettava metallirahana saman nimellisarvon mukaan kuin ne tähän asti on maksettu heikentyneellä setelirahalla, niin mainittu vaikeus olisi rahanuudistuksen seurauksena entistäkin tuntuvampi. R...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Senaatin esitys rahajärjestelmän muutoksista, konsepti

Päivämäärä:

30.8.1865

Koska useat pakottavat syyt ovat viivästyttäneet ajankohtaa, jolloin hopeanvaihto ilman ehtoja voidaan aloittaa Suomen Pankissa, ja jolloin Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisesti vahvistama markka- ja pennimääräinen metalliraha tulee maassa ainoaksi laillisesti käyväksi maksuvälineeksi, on tällä välin ilmaistu epäilyksiä määräyksen mukaisen rahajärjestelmän ja samassa yhteydessä myös rahanlyönnin remediumeja [poikkeama rahan oikeasta painosta ja metalliarvosta] koskevien määräysten soveliaisuudesta. Jo 30. syyskuuta/12. lokakuuta 1861 oli maan silloinen kenraalikuvernööri [von Ber...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

26.10.1865

Helsingissä 26.10.1865 Jalosukuinen Herra Kreivi. Herra Paroni Nordenstamin toivomuksesta minulla on kunnia ilmoittaa, että olen saanut herra paronilta kertomuksen siitä, mitä rahanuudistusasiassa on tapahtunut hänen Pietarista lähtöönsä saakka. Rohkenen sen perusteella päätellä, että ratkaisu tapahtuu pian ja on suotuisa. En halua puhua ratkaisun pitkän viivyttämisen maalle ja pankille aiheuttamista hankaluuksista ja menetyksistä, vaikka on surullista tietää sen johtuneen pelkästään ennakkoluuloista ja väärinkäsityksistä. Surullisinta kuitenkin on, että maamme hädänalaiset ovat jäänee...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Nordenstam, Johan Mauritz

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

4.11.1865

Pietarissa 4.11.1865 Suuriarvoinen Herra Senaattori. Eilen armolliselta Herraltamme ja Suuriruhtinaaltamme saamaamme osoitusta korkeasta oikeudenmukaisuudesta ja hyväntahtoisuudesta maatamme kohtaan osaamme vain me täällä täydellisesti arvostaa, koska olemme todistamassa, millaisia pyrkimyksiä keisarikunnassa nyt nousee esiin vaikuttamaan yhtenäisyysperiaatteen puolesta. Meidän poliittisessa elämässämme tämä osoitus on luonteenomainen piirre, sillä samaan aikaan, kun Puolassa käsketään lyömään kopeekkamääräisiä kolikoita – tähän asti käytettyjen zlotyjen sijaan – meillä heikennetään pa...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Pietari

Asiat:

Senaattori

Rahauudistus

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Alexander Armfeltilta, sähke 4.11.1865

Päivämäärä:

4.11.1865

[ranskaksi] Senaattori Snellman. Helsinki. Viime kirjeessänne mainitsemanne asia on ratkaistu toivomuksenne mukaisesti. Armfeldt

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 264, 13.11.1865: [Rahauudistus, se suuri oikeudenmukaisuus ja hellä huolenpito isänmaastamme]

Päivämäärä:

13.11.1865

Se suuri oikeudenmukaisuus ja hellä huolenpito isänmaastamme, jota rahanuudistusta koskevat määräykset sille nyt viestittävät, ei ole vähäisin niistä monista asioista, joista Suomen on kiittäminen nyt hallitsevaa armollista hallitsijaa. Kunpa jokainen Suomen asukas tässä yhteydessä muistaisi, että tämäkään hyvänteko ei ole vain Suomen suuriruhtinaan määräys, vaan suuren Venäjän keisarikunnan mahtavan itsevaltiaan tekemä myönnytys. On ilahduttavaa tietää, että toimenpide ei aiheuttanut minkäänlaista aineellista tappiota keisarikunnalle. Venäläisen setelirahan yleisen käypyyden lakkaaminen Su...

Paikat:

Asiat:

Venäläisen setelirahan käyttö Suomessa, lausunto senaatin talousosastossa 13.11.1865

Päivämäärä:

13.11.1865

Valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston päällikkö senaattori Snellman selosti, kuinka nyt, Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossaan säädettyä, että metallirahan pitää olla maassamme ainoa laillinen maksuväline, ja tämän säännöksen nyttemmin astuttua voimaan, on tästä seurauksena, että kaikki verot ja maksut ja siten myös henkilökohtaiset verot ja tullimaksut tulee poikkeuksetta maksaa kyseisenä rahana. Mutta koska niille suomalaisille, jotka oleskelevat keisarikunnassa ja joiden tulee suorittaa henkilökohtaiset veronsa Suomen passitoimistoon Pietariin, ja niille kauppiaille, jotk...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Frans Olof af Brunérille

Päivämäärä:

16.11.1865

H:gissä 16.11.1865 Jalosukuinen Herra Senaattori. Suokaa hyväntahtoisesti anteeksi, että kiitän kaikesta rahanuudistusasiassa saamastani hyvästä avusta vasta nyt, kun anon uutta apua. Kun venäläinen metalliraha käskyllä määrättiin lailliseksi maksuvälineeksi, nöyrä anomukseni sen käypäisyyden rajoittamisesta hylättiin. Sain kuulla, että Hänen Majesteettinsa oli nimenomaisesti määrännyt sen samanarvoiseksi Suomen rahan kanssa. Kun ilmaisin olevani tästä huolissani, herra paroni Stjernvall-Walleen antoi minulle toiveita myöhemmin tapahtuvasta muutoksesta. Kyseessä ovat ala-arvoiset 20, 1...

Henkilöt:

Brunér, Frans Olof af

Armfelt, Alexander

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

16.11.1865

Helsingissä 16.11.1865 Jalosukuinen Herra Kreivi. Kuten Jalosukuinen Herra Kreivi suopeamielisesti muistanee, minulla oli silloin, kun venäläisen metallirahan käypäisyydestä Suomessa oli määrä antaa käsky, kunnia ehdottaa rajoituksia hopeisen vaihtorahan ja kuparikolikoiden käypäisyyteen, mutta nämä rajoitukset eivät onnistuneet saamaan huomiota osakseen. Saamieni tietojen mukaan Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oma korkea tahto oli, että ala-arvoista venäläistä rahaa pidettäisiin samanarvoisena Suomen rahan kanssa eli että 12. kesäkuuta1860 annetun asetuksen mukaisesti sitä on otett...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Aleksanteri II

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto: