Nervander, Johan Jakob

Nervander, Johan Jakob

1805–1848. Fyysikko ja runoilija. Filosofian kandidaatti 1827. Helsingin yliopiston fysiikan dosentti 1829–32, fysiikan apulainen 1832–45. Fysiikan ylimääräinen professori 1838–45 ja varsinainen professori 1845–48. Pohjalaisen osakunnan kuraattori 1829–37. Sensuuriylihallituksen sihteeri 1830–32.

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta.   Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.]   Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvol­lisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...
Paikat: 

Natalia Castrénille

Päivämäärä: 
28.7.1860
Vihdissä 28.7.1860   Natalia Hyvä!    Saattanet toki, rakas ystävä, hieman ihmetellä saadessasi nämä rivit – et kuitenkaan sitä, että ne antavat vähäisen todistuksen alttiista ystävyydestäni ja myötäelämisestäni, vaan sitä, että hitaudessani olen saanut itsestäni irti niin paljon, että saan tästä jotakin sanotuksi. Asia on kuitenkin niin, että olen täällä erämaassani yhä levottomammin halunnut kuulla jotakin Teistä. Enosi Fredrik kertoi onnellisesta saapumisestanne Tukholmaan ja jotakin oleskelustanne siellä. Sen jälkeen en kuitenkaan ole kuullut mitään. Voisin kaiketi kirjoittaa Fredrikill...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen 1859. Hki 1860.   Käsillä oleva vuosikirja on jo yhdeksästoista. On ilahduttavaa todeta, ettei Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ole väsynyt sen jatkuvasti tappiolliseen kustantamiseen ja ettei myöskään puutu työntekijöitä, jotka ovat järjestäneet aikakauskirjaan sille sopivan sisällön. Vihko sisältää aineskokoelmia: Joh. Reinh. Bergstadin ”Aineksia suomen kielen sananmuodostusoppiin”, Waarasen kokoamia ”Historiallisia asiakirjoja” ja Bomanssonin ”Suomen historiaa koskevia asiakirjoja” sekä Kilpisen ”Suomalaiset sukunimet” [suomenkielinen otsikko] Viita...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä: 
14.10.1876
Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...
Paikat: 

Morgonbladet no 237, 250, 267, 295, 297 ja 301, 12. ja 27.10., 16.11., 18., 21. ja 27. 12.1880: Koulukomitean ehdotus

Päivämäärä: 
12.10.1880
I Alempi reaalikoulu ja saksa   Komitea on pitänyt velvollisuutenaan aloittaa ehdotuksensa yleisellä pohdiskelulla, joka voidaan täysin haitatta hypätä yli. Sillä asiasta kiinnostunut on nähnyt kaikkien maiden koulukomiteoiden viimeksi kuluneina vuosikymmeninä toistavan kyllästymiseen asti kaikissa koulukokouksissa ja lukemattomissa aikakauslehti- ja sanomalehtikirjoituksissa sen, mikä siitä kannattaa muistaa. Koulukomitean kiehauttamana tästä höystöstä on tullut erityisen laihaa ja sitkeää. Kaikki puheet ns. reaalisivistyksestä, joka oikeastaan ei ole sivistystä laisinkaan, komitea supista...
Paikat: