Kirjallisuus

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1862
Histoire du consulat et de l'empire par A. Thiers. Tome XX [A. T., Napoleonin konsulikauden ja keisarikunnan historia, 20. osa].   Tämä nide päättää teoksen, joka kuuluu Euroopan kirjallisuuden merkittävimpiin, sanotaanpa siitä mitä tahansa, ja on sen suuren miehen arvoinen, jonka aikaansaannosten ja kohtaloiden ympärillä se ensisijaisesti liikkuu. Saksalaisilla ja englantilaisilla arvostelijoilla näyttää tosin olevan paljonkin huomauttamista sitä vastaan. Tämä arvostelu ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuomio. On luonnollista, että Saksassa, joka kauan huokaili Napoleonin vallan alaisuudess...
Paikat: 

Litteraturblad n:o 1, tammikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1863
Kan ej. Familjemålning i två akter af J. L. Runeberg [J. L. R., En voi. Kaksinäytöksinen perhekuvaus]. H:ki 1862.   Runeberg on halunnut kirjoittaa pienen laatukuvan – näytelmän muotoon. Suurimpienkin runoilijoiden tuotannosta voi löytää merkityksettömiä palasia. Mutta heidän käsistään lähteneinä nekään eivät ole merkityksettömiä. Myöskään ”En voi” ei ole merkitystä vailla. Runebergin ei voi odottaa kirjoittavan juoninäytelmää. Kun hän luopuu eeppisestä kuvauksesta ja antaa henkilöhahmojensa ilmaista itseään näytelmän puitteissa, näiden päätehtävänä on väistämättä oman sielunsa paljastamine...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1863
Esittelemme tässä juuri edellä julkaistun katkelman yhteydessä paitsi teosta, josta se on lainattu, myös muutamia muita ruotsalaisten kirjapainojen tuotteita, mm. eräitä jo vanhempia maataloutta käsitteleviä julkaisuja, jotka on meille lähetetty, mutta joiden esittely on ajan puutteen takia lykkääntynyt. Lehden viime vuosikerrassa julkaistiin lainaus teoksesta   Lufthavet, en fysisk framställning för bildade läsare, ur E. J. Reimanns efterlemnade manuskripter. Öfvers. från 2:a upplagan af C. [Ilmameri, fysikaalinen selvitys sivistyneille lukijoille E. J. Reimannin jälkeenjääneistä käsikirjo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1863
Beskrifning öfver Kejs. Alexanders-universitetets i Finland muhammedanska myntsamling – af Gabriel Geitlin [G. G., Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston islamilaisissa valtioissa lyötyjen rahojen kokoelma]. H:ki 1862.   Mainitsemme tämän eripainoksen Tiedeseuran asiakirjoihin sisältyvästä artikkelista vain siksi, että se yhtenä monista on ilahduttava osoitus tieteellisestä aherruksesta, jota varten Suomenkin yliopistossa pyritään löytämään aikaa ja voimavaroja. Tämäntyyppisen selvityksen laatimiseen tarvitaan nimittäin runsaasti kielten tuntemusta ja historian tutkimista; ja kun maal...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1863: Pohdintoja traagisesta

Päivämäärä: 
1.10.1863
Käsitykset siitä, mitä on tragedia, traaginen kohtalo ja traaginen persoonallisuus, ovat vaihdelleet. On paljon sellaista, mitä yleisesti kutsutaan traagiseksi ja pidetään sellaisena, mutta jota taiteessa voidaan pitää sellaisena vain rajatussa merkityksessä. Sanotaan traagiseksi, että tiili putoaa katolta ja murskaa viattoman lapsen pään. Vielä traagisempana pidetään sitä, jos yksilö saa tilaisuuden taistella hengestään jotain luonnonvoimaa, myrskyä, merta, tulta, villieläimiä tms. vastaan ja häviää tässä taistelussa. Vielä korkeammalle asteelle traagisuus nousee, jos tämä taistelu käydään...
Paikat: 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle

Päivämäärä: 
2.11.1864
Helsinki, 2.11.1864   Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Helsingissä    Kun täkäläiselle Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle on armollisesti myönnetty korkeintaan viidentuhannen ruplan eli kahdenkymmenentuhannen markan avustus täydellisen oikeustieteellisen käsikirjan toimittamiseksi uutena suomenkielisenä käännöksenä, on seura keisarilliselle senaatille antamassaan kirjelmässä, samalla kun se on ilmoittanut, että rovasti Gustaf Cannelin on nyttemmin kääntänyt itse lakikirjan kyseiselle kielelle, ja että seura on halukas painattamaan käännöksestä kuudensadan kappaleen painoksen, jotta se, ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Otto Donnerilta

Päivämäärä: 
29.8.1867
29.8.1867   Herra Senaattori!    Luin äskettäin Teidän teoksenne ”Saksan-matka”, ja mieltäni lämmitti mm. näky kyyneleestä, joka tipahti viinilasiin Reinin rannalla, kun te ajattelitte, ettei maailmassa ole pahoja ihmisiä, vaan ainoastaan tietämättömiä. Kun aurinko on viime päivinä paistanut sangen kirkkaasti ja kun näin Teidän viime sunnuntaina jälleen tyhjentävän viinilasin Kaivopuistossa päivällispöydän ääressä, aivan varmasti ajatellen jokaisen aurinkoisen päivän kovasti koetellulle kansallemme tuottamaa siunausta, palautuivat mieleeni Teidän ajatuksenne Reinin rannalla. Mekin voisimme ...
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Päivämäärä: 
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...
Paikat: 

Natalia Castrénille

Päivämäärä: 
5.5.1870
5.5.1870 Aioin käydä tarkastusmielessä oheisen käsikirjoituksen huolellisesti läpi, ennen kuin luovutan sen käsistäni. Se käy kuitenkin päinsä [vasta sitten], kun olen saanut tarpeelliset lisäykset mukaan. Natalia merkitsee varmaankin ystävällisesti jotakin kohtiin, jotka tuntuvat epäilyttäviltä, ottaen huomioon myös kohdat, joista välittyvä vaikutelma ei ole hyvä. Elämäkerrallisen kuvauksen kirjoittaminen on vaikeaa suorastaan vailla siihen tarvittavaa aineistoa. Pyydän erityisesti selvitystä Demidovin palkinnosta ja muista palkitsemisista. Olkaa ystävällinen ja luovuttakaa käsikirjoitus B...
Kirjeenvaihto: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...