Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

1826–1889. Runoilija ja suomentaja. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1863. Nimimerkki A. Oksanen. Kenraali J. M. Nordenstamin avioton poika.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Dosenttipalkkion korottaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 7.12.1859

Päivämäärä: 
7.12.1859
Vaikka olen sitä mieltä, että kyseessä oleva apurahan korotus olisi hyvin voitu jättää toistaiseksi tekemättä, en halua jättää ääntäni käyttämättä arvioitaessa ehdolle asetettujen henkilöiden suhteellista ansiokkuutta korotuksen saajiksi, kun kysymys on tuotu äänestykseen nyt käsillä olevassa muodossa. Lisensiaatti Ahlqvist on varhaisista opiskeluvuosistaan saakka osoittanut innostuksensa ja kykynsä kirjallisiin töihin; myöhemmin hän on useiden vuosien ajan tehnyt kielentutkimuksia, jotka edellyttävät samassa määrin sekä tietojen hallintaa että sitkeää aherrusta. Kaiken tämän sekä hänen poi...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1860
Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860.   Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...
Paikat: 

Aleksanteri-stipendin myöntäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 1.5.1861

Päivämäärä: 
1.5.1861
[Kanslianeuvos Snellman] yhtyi prof. Laguksen kantaan lisäten, ”ettei hänen mielestään mitenkään voida pitää tuen monopolisointina, jos se jaetaan yhdelle kirjallisesti ansioituneelle miehelle ennen niitä, jotka ovat vain suorittaneet määrätyt tutkinnot, vaikka kunniakkaastikin. Tri Wasastjerna on kunnostautunut tutkintoarvosanoillaan, enkä lainkaan epäile, etteivätkö hänen ahkerien opintojensa lääketieteellisen tiedekunnan jäsenissä herättämät toiveet ole perusteltuja. Mutta tri Ahlqvist ei julkaisemillaan teoksilla ole vain hankkinut arvostettua nimeä tiedemiehenä, vaan hänellä on merkitt...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861.   Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1862
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen [isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja] 1860. H:ki 1862.   Aikakauskirja on valitettavasti jäänyt hieman ajastaan jälkeen. Tätä ei kuitenkaan ole syytä ihmetellä. Siihen kirjoittaminen on kirjoittajille täysin palkatonta työtä, ja sen julkaiseminen tuottaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suoranaista tappiota. Tutkielmilla, joita aikakauskirja pääasiassa sisältää, ei myöskään ole mitään yhteyttä edes tieteen päivänkohtaisiin kysymyksiin. Ne ovat tuloksia kirjoittajien kiinnostuksesta tutkimuksiinsa. Aikakauskirjalla ei ole mitään yleistä j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1863
Beskrifning öfver Kejs. Alexanders-universitetets i Finland muhammedanska myntsamling – af Gabriel Geitlin [G. G., Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston islamilaisissa valtioissa lyötyjen rahojen kokoelma]. H:ki 1862.   Mainitsemme tämän eripainoksen Tiedeseuran asiakirjoihin sisältyvästä artikkelista vain siksi, että se yhtenä monista on ilahduttava osoitus tieteellisestä aherruksesta, jota varten Suomenkin yliopistossa pyritään löytämään aikaa ja voimavaroja. Tämäntyyppisen selvityksen laatimiseen tarvitaan nimittäin runsaasti kielten tuntemusta ja historian tutkimista; ja kun maal...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
21.7.1863
21.7.1863   Hyvä Veli.    Onko virkapukusi valmis keisarin saapumiseen mennessä? Jos hän viipyy päivän, hän käy luultavasti yliopistossa tai ottaa vastaan kävijöitä. Minulla on kuitenkin omat aivoitukseni. Kenraalikuvernööri järjestää vastaanoton, ja aion avoimesti kehottaa häntä muistamaan Ahlqvistin ja Sinun kutsumisesi sinne. Jos vain käy päinsä – yritän myös järjestää siellä teidän esittelemisenne keisarille. Tämä ei tietenkään tapahdu kunnian kasvattamiseksi eikä huvin vuoksi, vaan politiikan takia. Toivon, että suomen kielelle koituu jotakin hyvää keisarin matkasta. Teidän järkipuheen...

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Suomenkielisen lakikirjan kustannuksista, kirje senaatin valtiovaraintoimituskunnalle

Päivämäärä: 
5.3.1873
5.3.1873   Kunnianarvoiselle Suomen Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle    Armollisella päätöksellään 27. elokuuta 1861 on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta kaikkein armollisimmin myöntynyt siihen, että avustuksena Kirjallisuuden Seuran toimesta julkaistavan suomenkielisen lakikirjan kustannuksiin voidaan Kirjallisuuden Seuralle maksaa yleisistä valtion varoista enintään viidentuhannen hopearuplan summa. Tämän lakikirjan piti Kirjallisuuden Seuran laatiman ja Hänen Keisarilliselle Majesteetillee...