Geijer, Erik Gustaf

Geijer, Erik Gustaf

1783–1847. Ruotsalainen historioitsija, runoilija ja säveltäjä. Upsalan yliopiston historian professori 1817, akateemikko.

SPANSKA FLUGAN Sectio penultima 1840

Päivämäärä: 
31.12.1840
[viimeistä edellinen osa]   Arvostelu: Alexander Blomqvist. De principio methodi ethnographicae in historia litteraria universali adhibendae schediasma. 1838. Typis Frenckellianis - 78 sivua.   [Hahmotelma maailmankirjallisuuden historiassa käytettävän etnografisen metodin periaatteesta]   Oikeudenmukaiselle arvostelijalle tämä teos tarjoaa monia ongelmia, sillä se on sisällöltään rikas niin hyvässä kuin huonossakin mielessä: jälkimmäistä, koska sisältö on aivan liian monenkirjava ja heterogeeninen, jotta sen voisi yhdessä väitöskirjassa hallita niin että olennainen, sanan varsinaisessa mer...

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
18.4.1842
Helsingissä 18.4.1842   Parahin Veli!    Tuli aamu ja tuli ehtoo monen monta kertaa sen jälkeen, kun viimeksi meidän korviimme kantautui äännähdystäkään Sinulta. Tämä oli Sinulta pahasti tehty tai oikeammin tekemättä jätetty. Lienet varmaan jotenkin pahastunut allekirjoittaneeseen – ja siihen Sinulla saattaa tavallaan olla syytäkin – mutta tavallaan juuri Sinulla ei sitä ole. Joka tapauksessa me olemme tässäkin asiassa aika pitkälti samaa mieltä, vaikka luultavasti minä olen tällä kertaa mennyt Sinua pitemmälle: kukaan ei nimittäin voi olla pahastuneempi minuun kuin olen itse – niin kiukkui...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 48, 17.6.1842: Maisteripromootio Upsalassa (Upsalasta tulleesta kirjeestä)

Päivämäärä: 
17.6.1842
Akateeminen kaupunki on ollut ääriään myöten täynnä matkustavaisia maan kaikilta kulmilta ja sen monilla lehvästöjen varjostamilla aukioilla ja kaduilla on taukoamatta sipsutellut kauniita jalkoja, nähty mustia jakkuja valkeiden hameiden yllä, mustia frakkeja valkeiden… Neitojen helakat ruusunpunaiset hatut ovat asevelvollisten nuorukaisten kiiltävien pistinten ohella vilahdelleet edestakaisin puiden tumman vehreyden edessä. Tahtookohan kukaan sanoa moitteen sanaa siitä, että yliopiston joka ikinen kirja on pysynyt useita päiviä avaamattomana, kuin sinetöitynä, ja on availtu vain pulloja in...
Paikat: 

Fredrik Georg Afzeliukselta

Päivämäärä: 
8.8.1843
Upsalassa 8.8.1843   Korkeasti kunnioitettu Veli!    Harrasta iloa ja mielihyvää tuntien olen ottanut vastaan molemmat ystävälliset kirjeesi kesäkuun 20. ja heinäkuun 20. päivältä. Vain yksi asia on tuottanut minulle tuskaa, ja tämä oli vahvistus siihen tietoon, että olet päättänyt jättää Helsingin Yliopiston ja ryhtyä koulun rehtoriksi etäiselle maaseutupaikkakunnalle. Se seikka, että tämä askel on poikkeama Sinulle viitoitetulta elämänuralta, ei ole voinut jäädä havaitsematta Sinun Ruotsissa olevilta ystäviltäsi, jotka tämän takia epäilivätkin mahdollisimman pitkään tällaisen mahdollisuud...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä: 
15.8.1846
Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...
Paikat: 

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, elokuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1848
Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus matelee perin hitaasti eteenpäin kaikenlaisina pikkukirjasina, joiden julkaisemisesta kerrotaan yhdellä lehti-ilmoituksella, mutta kustantajat näyttävät yleensä epäröivän niiden päästämistä kirjakauppoihin. Turussa toimiva hra Lillja näkyy kuitenkin päättäneen, että hän ei piilota julkaisemiaan teoksia lukevan yleisön silmiltä. Ainakin me olemme nähneet niitä hyvin nopeasti kuopiolaisessa kirjakaupassa. Kustantaja on ollut jopa niin kohtelias, että on lähettänyt toimitukselle kappaleen – ja se on harvinaista Litteraturbladetin tapauksessa, vaikka sitä...
Paikat: