Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

1770–1831. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa 1805. Nürnbergin kymnaasin rehtori 1808. Professori Heidelbergissä 1816 ja Berliinissä 1818–.

Johan Jakob Nervanderilta 1833

Päivämäärä: 
1.1.1833
Toivoisin, ettei tätä lappusta näkisi kukaan muu kuin Snellman. Snellmanille (luovutetaan omakätisesti)   Parahin Veli! Olen ollut useita kertoja aikeissa kirjoittaa Sinulle, mutta en ole koskaan saanut sopivasti aikaa; joko minun on ollut katsottava jotakin, luettava tai huviteltava tai sitten olen niin suuresti halunnut olla tekemättä mitään, etten ole voinut vastustaa tuota halua, varsinkin vielä siksi, että tiedän Sinun kuuluvan niihin ihmisiin, jotka eivät suuria perusta kirjeiden kirjoittelusta. Missään tapauksessa ei minulla juuri ole aihetta pyydellä anteeksi, kun Sinä itse et ole k...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIAL­LISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836

Päivämäärä: 
15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao. tutkija on elänyt. Että näin on näkyy jo siitä, että sentyyppiset käsitteet kuin arvo, hyöty, voima ovat itsessään suhteellisia. Siksi kaikkia asioita voidaan sanoa tärkeiksi, hyödyllisiksi ja arvokkaiksi kun vain niitä vertaillaan ja arvioidaan erilaisilla mittapuilla. Mielestämme kunkin aikakauden a...

Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu

Päivämäärä: 
31.12.1836
Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0.   On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]. Niitä edeltää ja seuraa, kuten tunnettua on ja Herbart on maininnut, tilaisuuteen sopivia puheita, joiden aiheet ovat suunnilleen seuraavan Agreliuksen aritmetiikan ylistysrunon kaltaisia.   ”Herra Agrelius tehnyt on nyt kauniin mestariteoksen; sillä minun ja muiden mielestä tämä teos on aivan verra...

Matka-apurahahakemus yliopistolle 31.10.1836

Päivämäärä: 
31.10.1836
Kunnianarvoisa Herra Rehtori sekä Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori!   Pyydän nöyrimmin Teidän Kunnianarvoisuudeltanne ja Korkeimmin Kunnioitetulta Konsistorilta ulkomaanmatkaa varten tällaiseen tarkoitukseen armollisesti varattua tukea. Liitän nöyrään anomukseeni Maineikkaan Filosofisen Tiedekunnan minulle antaman todistuksen sekä seuraavan matkasuunnitelman. Ensimmäinen matkakohteeni olisi Berliini. Laajentaakseni ja vahvistaakseni näkemystäni nykyajan merkittävimmästä filosofisesta järjestelmästä eli hegeliläisyydestä, jonka tutkimiseen olen lähes yksinomaan paneutunut, aion viipyä pitk...
Kirjeenvaihto: 

YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837

Päivämäärä: 
1.1.1837
Non quia optimum Sed quia unicum [Ei koska se on parasta vaan koska se on ainutlaatuista]   Kunnioitetulle isälleni, Kauppalaivakapteeni Christ. Henr. Snellmanille.   Ota vastaan, Rakas Isä, isällisen suopeasti tämä vähäpätöinen osoitus pojan kunnioituksesta ja rakkaudesta. Toki olin toivonut voivani antaa Sinulle jotain arvokkaampaa, Sinulle, jota saan kiittää paitsi elämän lahjasta, myös suurimmasta osasta henkistä elämääni. Koska kuitenkin olen riittävän vanha oivaltaakseni, miten toiveet lakastuvat ja itseluottamus häipyy sitä mukaa kuin vuodet rientävät eteenpäin kiihtyvällä nopeudella...
Paikat: 
Asiat: 

Carl Julius Lénströmille

Päivämäärä: 
12.9.1837
Kunnon Veikko!   Lähinnä kiitosta oleskelustani Upsalassa seuraa, kuten näet, pyyntö jatkuvasta suosiosta ja ystävyydestä, näin kuuluva: tee hyvin ja suopean lupauksesi mukaisesti lähetä kustantajallesi suositus allekirjoittaneen laatimalle käsikirjoitukselle ”Lärobok i Psychologien”. Asianlaita on tämä: Sinun rohkaisemanasi päätin yrittää sellaisen kirjoittamista. Tilasin heti Suomesta, mitä minulla oli sen suuntaisia käsikirjoituksia. Niitä odotellessani panin aivot, käden ja kynän toimimaan. Nyt on odotukseni joutunut häpeään – kuten oletan asiamieheni poissaolon tähden Helsingistä – mut...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 97, 6.12.1839: Hegel Fyrisjoen rannalla

Päivämäärä: 
6.12.1839
Ruotsin kirjallisille lehdille ja aikakauskirjoille on aina ollut ominaista, että kun suinkin on ollut aihetta mainita Hegelin nimi, ne ovat hyökänneet hänen oppinsa kuivaa dialektiikkaa ja rationalismia vastaan ja tuominneet sen egoistiseksi, mutta samalla sellaiseksi, että se tuhoaa täysin yksilöllisyyden ja kristillisyyden. Skandia, Litteraturföreningens Tidning ja Eos ovat enemmän tai vähemmän huomattavien nimien turvin jaelleet ylimielisen rohkeina näitä sankarillisia tuomioitaan. Edes Upsalan ja Ruotsin suuri G. ei ole epäröinyt näyttää tässä esimerkkiään; se onkin johdonmukaista henk...
Termit: 

Freja nro 98, 10.12.1839: Hegel ja Eos

Päivämäärä: 
10.12.1839
Emme tahdo takertua seuraavan kaltaisiin saksalaisilta esikuvilta lainattuihin makupaloihin: ”Hegelin filosofian juhlapuku on repeytynyt riekaleiksi ja joutunut monien käsiin. Miten kirjavia nämä lumput lienevätkään, ne eivät silti riitä peittämään alastomia paikkoja.” Luomme mieluummin tutkivan silmäyksen Eoksen omiin syvämietteisiin arvioihin asiasta. Pisimmälle kehitelty (vaikkakin tosiasiassa jokseenkin kehittelemätön) arvio on toukokuun l0. päivänä julkaistussa numerossa 43. Siinä sanotaan, että ”Hegelin filosofia on väittänyt olevansa kristillisyyden filosofiaa”, mutta väitettä ”on va...

Freja nro 99, 13.12.1839: Eoksen esteettinen kaaos

Päivämäärä: 
31.12.1839
Lyhyen artikkelimme otsikkoa voisi pitää liian karkeana pilana, ellei Eos olisi antanut taiteen tuomarina sekä teorian että käytännön alalla liiankin selviä näytteitä epäjohdonmukaisuudesta ja mielivaltaisuudesta. Täysin perustellusti voi Eoksen numeroissaan 52 ja 53 esittämää kaunotaiteen teoriaa pitää lehden omana. Tämä teoria kyllä täyttää hyvin taideteokselle tavallisesti asetetut vaatimukset: siinä kirjailija liikkuu kekseliäästi ja henkevästi käytellen melkoista taideteoreettista käsitteistöä. Tieteellinen tutkielma ei kuitenkaan ole romaani. Siltä vaaditaan ennen kaikkea sisäistä joh...