Carl Julius Lénströmille

Editoitu teksti

Suomi

Kunnon Veikko!

 

Lähinnä kiitosta oleskelustani Upsalassa seuraa, kuten näet, pyyntö jatkuvasta suosiosta ja ystävyydestä, näin kuuluva: tee hyvin ja suopean lupauksesi mukaisesti lähetä kustantajallesi suositus allekirjoittaneen laatimalle käsikirjoitukselle ”Lärobok i Psychologien”.

Asianlaita on tämä: Sinun rohkaisemanasi päätin yrittää sellaisen kirjoittamista. Tilasin heti Suomesta, mitä minulla oli sen suuntaisia käsikirjoituksia. Niitä odotellessani panin aivot, käden ja kynän toimimaan. Nyt on odotukseni joutunut häpeään – kuten oletan asiamieheni poissaolon tähden Helsingistä – mutta sillä välin on uusi käsikirjoitus siinä määrin edistynyt, että viikon lopulla toivon voivani kirjoittaa nimilehden ja esipuheen, oikeastaan jälkipuheen sillä se on resonemangia siitä, mikä on resoneerattu loppuun – tarkoitan kirjaa.

Tämä miehekäs päätös ja sen toteuttaminen on pidentänyt oleskeluani täällä, mutta myös menojeni lukua. Jos näin ollen taloudelliset toiveeni toteutuvat, olisi se minulle erittäin mieluista – luonnollisesti enemmän, jos samalla henkiset. Näiden molempien keskinäisestä suhteesta voi haastella suunnilleen kuin hölmölöäinen, jota erikoisesti ilahdutti: ”miten Herramme on niin hyvin järjestänyt, että virtoja on sijoittunut kaikkialle, missä on suuria kaupunkeja”.

Luettavani on, Hegeliä lukuun ottamatta, pääasiallisesti ollut sanomalehtikirjallisuutta, sielun muonaa, johon olen jo suuresti tympeytynyt. Uskallan väittää, ettei siitä mitään hyvää seuraa ja että maan yliopistot eivät koskaan voi vaikuttaa massaan ja antaa sille järkevämpiä käsityksiä valtiosta ja yhteiskunnasta, ennen kuin yliopistot itse osallistuvat päivän poliittisiin taisteluihin. Kirjallisuuden seuran lehteä en ole nähnyt kenellekään muulla kuin kirjastonhoitaja Arvidssonilla, mutta sitä vastoin olen kuullut siitä paljon huudetun ja sitä haukutun. Eiköhän sen mukana tuleva poliittinen lehti voisi asianomaisille tuoda kirjallista seuralaistaan ja sillä itsellä olla painavaa sanottavaa.

Ohimennen sanoen saan valmistaa Sinua kirpeään artikkeliin kirjallisuuslehden arvostelujen johdosta. Se on valmisteilla, jos oikein muistan Linköpingissä. Voin luonnollisesti toivoa Sinun rauhallisesi ottavan sen vastaan voidaksesi malttia menettämättä vastata siihen.

Aikomukseni oli lähettää kirje erään maanmieheni, teologian lisensiaatin Lillen, mukana, mutta myöhästyin. Odotan kuitenkin, että hän käy luonasi ja saa vastauksesi minulle.

Esitä ystävällinen tervehdykseni Palmlundille ja Tullbergille. Olen kunnioittaen ja ystävyydellä

Veljesi Joh. Vilh. Snellman

Tukholma syyskuun 12:ntena 1837.

 

[Käännös on julkaistu Ilmari Havun teoksessa Snellmaniana, 1970. Alku­peräinen käsikirjoitus on kadonnut.]

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: