Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

1770–1831. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa 1805. Nürnbergin kymnaasin rehtori 1808. Professori Heidelbergissä 1816 ja Berliinissä 1818–.

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä: 
10.1.1862
Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862   [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
15.3.1862
M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862.   Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1862
Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861.   Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...
Paikat: 

Valtio-opin luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1863

Päivämäärä: 
2.1.1863
Valtio-oppi. Kevätlukukausi 1863. 1–5   Hyvät herrat. Pahoillani aloituksen viivästymisestä. Herrat tietävät: aiemmin ei näin ole käynyt. Esteenä toinen kirjallinen työ. Valitettavasti myöskin keskeytynyt. Halunnut kuitenkin aloittaa. Halunnut tehdä tämän luentosarjan esitystavaltaan populaariksi. Muistuttanut, että tämän ei pidä tarkoittaa pelkkää resoneeraamista. Käsitteiden selvittämisen ja niiden yhteyden kaikki merkitys ja hyöty. Olisi mielellään toivonut suurempaa kuulijakuntaa. Ei vain kuulustelun vuoksi – vaan kiinnostuksesta saada varmaa vakaumusta siihen elämään, johon jokainen on...
Paikat: 
Asiat: 

Lausunto yliopiston konsistorille Wilhelm Bolinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä: 
6.11.1868
J. V. Snellmanin lausunto tri Wilhelm Bolinin teoksesta ”Undersökning af läran om viljans frihet” [”Tutkimus tahdon vapauden teoriasta”]   Tahdon vapautta koskevan teorian esitteleminen ja tarkastelu sellaisena kuin se koko uuden ajan filosofian edistymisen myötä on kehittynyt, on niin laaja tehtävä, että siitä selviytyminen akateemisen väitöskirjan puitteissa täytyy olla vaikea tehtävä. Tämä vaikeus näkyy johtaneen kirjoittajan siihen, että hän vailla mitään historiallista järjestystä esittää lainauksia niin kutsutuista deterministisistä opeista ja liittää ne ainoastaan abstrakteihin vapau...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorille Th. Reinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä: 
6.11.1868
Joh. Vilh. Snellmanin lausunto K. G. Th. Reinin teoksesta ”Om den filosofiska methoden i sitt förhållande till öfriga vetenskapliga methoder” [Filosofisesta metodista suhteessa muihin tieteellisiin metodeihin]   Filosofiassa todistelu on siinä määrin keskeinen asia, että filosofisen teoksen sisällön arvo tulee ensi sijassa juuri siitä. Voidaan mieltyä tähän tai tuohon tutkimuskohteeseen, mutta vasta todistelun luonteen kautta siitä tulee filosofian kohde ja siihen kohdistuu tieteellinen mielenkiinto. Siksi lienee ymmärrettävää, että herra Reinin työ heti ensi tutustumisesta lähtien on vaiku...
Paikat: