Kant, Immanuel

Kant, Immanuel

1724–1804. Saksalainen filosofi. Königsbergin yliopiston logiikan ja metafysiikan professori 1770–96.

Johan Jakob Nervanderilta 1833

Päivämäärä: 
1.1.1833
Toivoisin, ettei tätä lappusta näkisi kukaan muu kuin Snellman. Snellmanille (luovutetaan omakätisesti)   Parahin Veli! Olen ollut useita kertoja aikeissa kirjoittaa Sinulle, mutta en ole koskaan saanut sopivasti aikaa; joko minun on ollut katsottava jotakin, luettava tai huviteltava tai sitten olen niin suuresti halunnut olla tekemättä mitään, etten ole voinut vastustaa tuota halua, varsinkin vielä siksi, että tiedän Sinun kuuluvan niihin ihmisiin, jotka eivät suuria perusta kirjeiden kirjoittelusta. Missään tapauksessa ei minulla juuri ole aihetta pyydellä anteeksi, kun Sinä itse et ole k...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 40, 20.5.1842: Filosofin ajatuksia kauniimmasta sukupuolesta

Päivämäärä: 
20.5.1842
(Rouvat lukekoot aviomiehilleen ja nuoret naiset rakastajilleen)   Ken on lukenut Kantin pikkukirjoituksia, on varmasti ihmetellyt hänen maailman ja ihmisten tuntemustaan, vaikka hän eli suurimman osan elämästään saman kamarin seinien sisällä. Suhteessa naisiin Kant muodostaa triumviraatin Leibnitzin ja Swedenborgin kanssa. Siitä huolimatta hän on kirjoittanut naisten luonteesta ja määrityksestä enemmän totuuksia kuin konsanaan rutinoiduin kosiskelija. Ja hän kirjoittaa aina niin kohteliaasti, että se sopisi täydellisimmälle kavaljeerillekin. Kant sanoo antropologiassaan muun muassa näin: ”...

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä: 
1.1.1843
[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia?   Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...
Paikat: 

Karl Ludwig Michelet’lle 9.5.1843, ote kirjeestä (julkaistu Der Gedanke -lehdessä, Berliini 1861)

Päivämäärä: 
9.5.1843
Reaktio spekulaation uusinta käännettä vastaan näyttää tällä hetkellä saavuttaneen tavoitteensa. Tuskinpa näet enää voi kestää kauan ennen kuin laaja yleisö tuntee, mistä tuuli puhaltaa ja ajanhengen painostuksen myötä myös spekulaatio saa liikkumatilaa. Minusta on jo pitkään vaikuttanut siltä, että kaikki edistyminen saksalaisessa filosofiassa on mahdotonta niin kauan kunnes spekulaatio on päätendenssiltään omaksuttu kansakunnan yleiseen tietoisuuteen ja osoittanut siinä kykynsä. Kuilu, joka nyt erottaa saksalaisen tieteen kansallisesta tietoisuudesta, ei voi loppumattomiin kasvaa. Saksala...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä: 
15.8.1846
Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1848: Hra A. A. Laurellin ”vastine” allekirjoittaneelle

Päivämäärä: 
1.7.1848
Herra Laurell on tullut niin levottomaksi siitä Väktarenin vihkojen 1 ja 2/1847 esittelystä, jonka julkaisin Litteraturbladetin viime vuosikerrassa, että hän on laatinut kokonaisen vihon täyttävän vastauksen. Tämän vihon lukijoiden annetaan selvästi tietää, että esittelyni on pelkkää suunpieksäntää, jossa ei ole edes loogisesti tai kieliopillisesti käsitettäviä sanoja tai lauseita. Silti hra L. on katsonut tarpeelliseksi haaskata vastineen laatimiseen kallisarvoista aikaansa, kirjailijankykyään ja – mikä pahinta – niin suuren osan Väktarenin niukkaa palstatilaa. Myönnän, että hra L:lla voi ...
Paikat: 

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä: 
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I   Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...
Paikat: 
Asiat: 

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Paikat: 

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä: 
2.1.1860
Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...
Paikat: