Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

1775–1854. Saksalainen filosofian professori Jenassa 1798–1803, Erlangenissa 1820–27 ja Münchenissä 1827–41.

Johan Jakob Nervanderilta 1833

Päivämäärä: 
1.1.1833
Toivoisin, ettei tätä lappusta näkisi kukaan muu kuin Snellman. Snellmanille (luovutetaan omakätisesti)   Parahin Veli! Olen ollut useita kertoja aikeissa kirjoittaa Sinulle, mutta en ole koskaan saanut sopivasti aikaa; joko minun on ollut katsottava jotakin, luettava tai huviteltava tai sitten olen niin suuresti halunnut olla tekemättä mitään, etten ole voinut vastustaa tuota halua, varsinkin vielä siksi, että tiedän Sinun kuuluvan niihin ihmisiin, jotka eivät suuria perusta kirjeiden kirjoittelusta. Missään tapauksessa ei minulla juuri ole aihetta pyydellä anteeksi, kun Sinä itse et ole k...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
5.4.1835
Palossa 5.4.1835   Rakas poikani!    Jollei Annulta olisi tullut tietoja antavia kirjeitä varsin usein, olisin voinut luulla sinun terveytesi olevan aivan pettämässä, kun en ole saanut kirjettä 6–7 kuukauteen. Toden sanoakseni me kuitenkin tiedämme vanhastaan pääasiat asemastamme maailmassa eikä meillä siis ole suuriakaan uusia havaintoja kerrottavaksi: raadanta, vanhuudenheikkous ja lopuksi kuolema on kaikkien osaksi määrätty. Nyt voin aluksi kertoa Sinulle, että terveydentilani on tavanomainen: vatsavaivoja enemmän ja rinnasta irtoavaa limaa, joka häiritsee yöunta, hidastaa liikkumista ja...
Asiat: 

Muistiinpanoja matkoilta 1841

Päivämäärä: 
1.1.1841
20. toukokuuta – klo 5 1/2 aamup. Schaffhauseniin, vielä kiihtyneenä ja valpastuneena Alppien näkemisestä ensi kerran. Uni otti kuitenkin pian oikeutensa, ja niin meni osa aamupäivästä. Kaupunki vanhanaikainen sen mukaisine muureineen ja torneineen. Kaikissa taloissa katetut parvekkeet = Erker. toisinaan ne on koristeltu maalauksin ja mietelausein. ”Gli amici mi guardi Dio; gli inimici mi guardero io” [”ystäviäni kaitsekoon Jumala, vihamiehiäni tulen pitämään silmällä minä”], nyt pikkupuoteja – jokainen, jolla on nimenä ”Zum Hahn” tai siihen tapaan, on majatalo. Kaikki saksalaista, paitsi k...

Jakob Friedrich Reiffilta

Päivämäärä: 
27.5.1842
Tübingenissä 27.5.1842   Parahin Ystävä!    En tiedä, oletko vielä Tukholmassa. Hyvään onneen luottaen lähetän tämän sinne – näin pitkän vaikenemisen jälkeen sinä varmaan uskot, että olen unohtanut Sinut, ja olet minulle vihainen siitä, että olen jättänyt näin pitkäksi aikaa kirjeesi vastaamatta. En pysty puolustelemaan itseäni enkä yritäkään sitä millään keinotekoisella selittelyllä selvittää; minun on täysin antauduttava armoillesi. Itseään Kornbeckia olen varsin useinkin pyytänyt kirjoittamaan kanssani yhteisen kirjeen, mutta jo kauan hän on suhtautunut pyyntööni, miten nyt sanoisin, väl...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä: 
1.1.1843
[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia?   Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...
Paikat: 

Fredrik Georg Afzeliukselta

Päivämäärä: 
20.2.1843
Upsalassa 20.2.1843   Korkeasti kunnioitettu Ystävä!    Monien ja pitkien vuosien hiljaisuuden jälkeen otan vapauden lähettää sinulle muutamia niukkoja, mutta ystävällisiä rivejä. Ulkonainen ja lähin syy tähän on tosin oheinen kirje, jonka olen aivan äskettäin saanut käsiini Berliinistä, mutta jo kauan olen hautonut tämän kirjeen kirjoittamista. Sen jälkeen kun olin turhaan etsinyt Sinua Tukholmassa eräänä iltana kesäkuun alussa viime vuonna, en voinut mitenkään päästä käymään luonasi palatessani syyskuussa kotiin, koska olin silloin Tukholmassa vain yön yli. Olen viimeksi mainitusta seikas...
Kirjeenvaihto: 

Jakob Friedrich Reiffille, konsepti 21.12.1843

Päivämäärä: 
21.12.1843
Kuopio, Suomessa 21. joulukuuta 1843 63 astetta pohjoista leveyttä, 47 itäistä pituutta Ferrosta Rakas ystävä Reiff!   Minua ilahduttaa kovasti, että saan yllättää Sinut tällä kirjeellä. Sillä uskon vielä lujasti, että yllätys tulee olemaan iloinen, koska rehti sydämesi ei koskaan saata halveksia todistusta ystäväksesi nimeämäsi miehen kiitollisuudesta ja kiintymyksestä. Juuri se että tämä todistus tulee niin myöhään, kun tuskin enää odotit sitä, kertoo, ettei aika ole vienyt kiintymyksestäni rahtuakaan, että minulla on oikein sisimmässäni tarve lähettää se Sinulle kuullakseni jälleen jotai...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä: 
15.8.1846
Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Saksan kirjallisuutta vuoden 1846 jälkipuoliskolla

Päivämäärä: 
1.5.1847
Saksan kirjallisuudessa vallitsevan kehityksen tarkkaavainen seuraaja havainnee varsin selvästi, että nykyisin ilmestyvien kirjallisten tuotteiden valtava massa ei ilmaise todellisen luovan hengen läsnäoloa. Tällainen arvio saattaa näyttää sangen uskaliaalta, koska sen esittäminen täysin varmana käsityksenä edellyttäisi mitä laajimpia tietoja ja lukeneisuutta. Siitä syystä toistammekin epätietoisuutta ilmaisevan sanan ”havainnee”, jolla olemme tunnustaneet arvion epävarmaksi; myönnämme samalla avoimesti, että emme ole pystyneet löytämään mitään perusteita vastakkaiselle käsitykselle. Filoso...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: