Steffens, Henrik

Steffens, Henrik

1773–1845. Norjalaissyntyinen filosofi Saksassa. Professori Hallessa 1804, Breslaussa 1811, Berliinissä 1831–.

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
20.3.1834
Palossa 20.3.1834   Rakas poikani!    Kun nyt olen pian lähdössä kaupunkiin paroni Strombergin kanssa, joka tulee tänne huomenna, ja maisteri Neumann teroitti kynän viime sunnuntaina, minun on tartuttava asiaan yrittääkseni omakätisesti esittää Sinulle vakuutuksen, että terveyteni on Jumalan kiitos sellainen kuin tavallista, ja samoin on myös äidin ja Albertin laita. Lähtönne jälkeen olin huolissani siitä, miten te suoriuduitte vaikeuksista tullipurrella, mutta sain pian ilokseni kuulla Annulta, että kaikki oli mennyt hyvin. Toivon nyt, että olet terve, mutta hyvin kiireinen: koska tähän pä...
Asiat: 

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
28.11.1834
Palossa 28.11.1834   Rakas poikani!    Sain elokuisen kirjeesi palatessani kotiin, ja se teki iloni täydelliseksi, koska Kaitselmus on suonut meille kaikille varjeluksensa niin sielun kuin ruumiinkin osalta. Minulla oli menomatkalla vastatuulta, mutta paluumatka sujui varsin suotuisasti, niin että ennätin saada koko takilan puretuksi ennen talven tuloa, mikä tapahtui 28. lokakuuta, jolloin Uudenkaarlepyynjoki jäätyi pysyvästi umpeen. Pian Grimsbystä merelle lähdettyämme sairastuin luultavasti kuparinhomeen takia tai lievään koleraan, mutta voitin taudin 8 päivässä: se olikin onneksi varusta...
Asiat: 

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
5.4.1835
Palossa 5.4.1835   Rakas poikani!    Jollei Annulta olisi tullut tietoja antavia kirjeitä varsin usein, olisin voinut luulla sinun terveytesi olevan aivan pettämässä, kun en ole saanut kirjettä 6–7 kuukauteen. Toden sanoakseni me kuitenkin tiedämme vanhastaan pääasiat asemastamme maailmassa eikä meillä siis ole suuriakaan uusia havaintoja kerrottavaksi: raadanta, vanhuudenheikkous ja lopuksi kuolema on kaikkien osaksi määrätty. Nyt voin aluksi kertoa Sinulle, että terveydentilani on tavanomainen: vatsavaivoja enemmän ja rinnasta irtoavaa limaa, joka häiritsee yöunta, hidastaa liikkumista ja...
Asiat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1849
Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on:   Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849.   Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1859
Minnen från Tyskland och Italien af P. D. A. Atterbom. B. I. II. Örebro 1859. [Muistelmia Saksasta ja Italiasta, kirj. P. D. A. Atterbom. Osat I ja II. Örebro 1859.]   Nämä muistelmat käsittävät kaksi ensimmäistä nidettä Atterbomin ”Kootuista teoksista vapaaseen tyyliin”. Tässä lehdessä on aiemmin kerrottu niistä, jotka ovat ilmestyneet runoilijan ”Koottuina runoina”, nimittäin ”Lycksalighetens Ö” ja ”Fogel Blå”. Kuten kaikilla todella merkittävillä kirjailijoilla myös Atterbomilla oli nuoruuskaudestaan päästyään tapana olla julkaisematta mitään, mikä ei ollut myös muodoltaan täydellistä. N...
Paikat: