Herder, Johann Gottfried von

Herder, Johann Gottfried von

1744–1803. Saksalainen filosofi, teologi ja kirjailija.

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1848: Tietoja Kuopion eri oppilaitoksista

Päivämäärä: 
1.5.1847
Olemme jo muutaman kerran yrittäneet herättää kiinnostusta naisten kasvatukseen ja sen tilaan isänmaassamme. On näet ilmeistä, että valtio ja kunnat ovat viime aikoina tehneet naissukupuolen kasvatuksen hyväksi perin vähän tai eivät mitään. Nyt sitä vastoin voi ilolla todeta, että vasta perustetuissa tyttökouluissa on runsaasti oppilaita ja kuulemamme mukaan on aihetta olettaa, että tämä koulunkäynti perustuu yleisön todelliseen luottamukseen näitä laitoksia kohtaan, eikä vain siihen taloudelliseen etuun, minkä ne tarjoavat verrattuna yksityisiin sisäoppilaitoksiin. Se into, millä maan mone...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kielitiedettä oppimattomille

Päivämäärä: 
1.9.1848
Emme muista että Litteraturbladet olisi erikoisemmin ikävystyttänyt lukijoitaan kielitieteellisellä kirjallisuudella. Eikä nytkään ole millään muotoa tarkoitus tehdä niin. Jos on lukijoita, joiden mielestä kaikki tieto on ikävää, niin sopii toivoa että toiset puolestaan tahtovat tietää, mikä saa pikapainokoneet, kansalliskokousten puhujat ja miekoin aseistautuneet joukot liikkeelle. Vaikka kielen tutkimus näyttääkin viattomalta ja rauhalliselta, sekin on osaltaan syypää aikamme sekasortoon. Se oli Saksassa muotitiede Napoleonin herruudesta lähtien sekä restauraation aikana vuonna 1815. Asia...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Onko olemassa suomenkielistä proosaa?

Päivämäärä: 
1.12.1848
Uskomme että seuraava kysymys on uusi niiden monien kysymysten joukossa, jotka nuori suomenkielinen kirjallisuus on jättänyt esittämättä itselleen: Onko olemassa suomenkielistä proosaa? Ollaan varmoja siitä, että suomenkielistä runoutta on olemassa ja suomenkieliset kansanlaulut osoittavat todistusvoimaisesti, että tässä ollaan oikeassa. Suomella on Kalevalassa kertova runoelma, niin aito että vain harvalla kansakunnalla on sellainen. Runoelmassa on erittäin kauniita jaksoja ja sen maailmankatsomus on kokonaisuutena yhtä ihmeellinen kuin sen kuvaama kansanelämäkin. Sekä tietyt Kalevalan lyy...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Inhimillisen kehityksen historia

Päivämäärä: 
1.2.1856
Tuskin löytyy laaja-alaisempaa otsaketta kirjailijantyölle kuin tämä. Itse ihmishengen, ihmiskunnan, inhimillisen sivistyksen historian käsite on verraten uusi. Kuten huomataan, on jo ollut tarpeen päästä korkealle kehitysasteelle jotta yleensä on voitu käsittää historia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi eikä pelkästään satunnaisten tapahtumien sarjaksi. Ranskalainen Michelet kiinnitti huomiota italialaiseen Giovanni Battista Vicoon, joka hänen nähdäkseen oli 1725 julkaisemassaan teoksessa ”Uuden tieteen periaatteet” ensimmäisenä käsittänyt historian siltä kannalta, että se on inhimillisen sivis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1860
Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.]   Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on:   Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...
Paikat: 

Valtio-opin luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1863

Päivämäärä: 
2.1.1863
Valtio-oppi. Kevätlukukausi 1863. 1–5   Hyvät herrat. Pahoillani aloituksen viivästymisestä. Herrat tietävät: aiemmin ei näin ole käynyt. Esteenä toinen kirjallinen työ. Valitettavasti myöskin keskeytynyt. Halunnut kuitenkin aloittaa. Halunnut tehdä tämän luentosarjan esitystavaltaan populaariksi. Muistuttanut, että tämän ei pidä tarkoittaa pelkkää resoneeraamista. Käsitteiden selvittämisen ja niiden yhteyden kaikki merkitys ja hyöty. Olisi mielellään toivonut suurempaa kuulijakuntaa. Ei vain kuulustelun vuoksi – vaan kiinnostuksesta saada varmaa vakaumusta siihen elämään, johon jokainen on...
Paikat: 
Asiat: 

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Morgonbladet nro 78, 7.4.1874: Puhe Vilhelmin päivänä 1874

Päivämäärä: 
7.4.1874
Hyvät Herrat! Tiedän toki, että näen täällä vanhempia ystäviäni, jotka eivät ole väsyneet osoittamaan minulle vuodesta toiseen aina 6. huhtikuuta muistavansa minua, tiedän, että saan ensisijaisesti kiittää heitä tänään ja kiitän heitä sydämellisesti. Nuoremmat herroista eivät voi tietää minusta paljonkaan, vaikka tuntisivatkin nimeni, tuskin senkään vertaa, olenko jo kuollut ja haudattu vaiko vielä elävien kirjoissa; kuulunhan ensimmäisiin vuorossa oleviin sen sukupolven keskuudessa, joka pian täältä poistuu. Niinpä kiitänkin herroja siitä, että he ovat kuitenkin hyväntahtoisesti saapuneet ...