Shakespeare, William

Shakespeare, William

1564–1616. Englantilainen näytelmäkirjailija, runoilija ja teatterimies.

Wasenius & C:olle

Päivämäärä: 
28.6.1846
Kuopiossa 28.6.1846   Herrat Wasenius & Kumpp. Helsingissä    Pyydän nöyrimmästi Herroja lähettämään jatkoa Conversationslexikonin 9. painokseen 8. osasta alkaen. The Works of W. Shakespeare (Tauchnitzin ”Collection of British Authors”) 3. osasta alkaen. Mainituista teoksista ensimmäisen kohdalla on käynyt niin, että Herrojen minulle lähettämistä vihkoista puuttuu 1. osan 1. vihko eli ko. osan ja koko teoksen kuusi ensimmäistä painoarkkia, jotka pyydän Teitä hyväntahtoisesti lähettämään minulle. Toivon, että Herrat ovat hra F. A. Ehrströmin välityksellä saaneet suorituksen saatavastaan,...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, toukokuu 1847: Ruotsin näytelmäkirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1847
Kun Ruotsin romaanikirjallisuus näyttää saavuttaneen sen kehitystason, jolle tämä kirjallisuus on nykyaikaan mennessä voinut päästä, on näytelmäkirjallisuus alkanut tulla sen sijaan. Hra Blanchen tämän alan teokset ovat jo tulleet jossakin määrin tunnetuiksi Suomessa. Ne on koottu julkaisuun ”Theaterstycken af August Blanche”, Tukholma, Hjerta. Tunnustusta saaneen nokkeluutensa ja hauskuutensa lisäksi pari hra B:n huvinäytelmää yltää kiistatta myös sellaiseen ylempään arvoon, joka riittää leikinlaskun hyvitykseksi. Yhtä varmasti jäänevät useimmat kuitenkin arkipäivän piloiksi ja jättävät ki...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1848
Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1848
1. Necken. Poëtisk Kalender för 1849, utgifven af F. Berndtson. Hfors 1848. [Necken. Runokalenteri vuodelle 1849, julkaissut F. Berndtson]   Tätä vuosikertaa on avustanut viisitoista nimimerkkiä, joista useimmat ovat entuudestaan tuttuja – useimmat myös paremmin tunnettuja aiemmasta tuotannostaan kuin mitä nyt julkaistusta voi sanoa. Tämän kirjoittajaa ilahduttaisi, jos joku toinen sattuu löytämään vuosikerrasta uusia ansioita. Allekirjoittaneen mielestä teos on, kuten sanotaan, aika laiha. T***:n Vårt Folk, F:n Min Flicka, X:n Fåfängt Önskan, joista kaksi viimeistä ovat uusia nimimerkkejä,...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1849
Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on:   Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849.   Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä: 
1.5.1855
Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Monikielisistä kansakunnista

Päivämäärä: 
1.8.1859
On ilo nähdä ihmisen, jolla on uusia totuuksia julistettavana, esiintyvän innokkaasti niiden levittäjänä ja puolustajana, valmiina uhraamaan kaiken sen puolesta mitä on todeksi käsittänyt. Onhan maailmassa tosin sattunut, että uudet opit ovat esiintynyt mitä ihmeellisimpinä sotkuina, sekavina mieleenjohtumina, ilmentäen totuuden hämärää mielikuvaa joka on vallannut julistajan sielun, kun juuri hänen tuntemansa kyvyttömyys selvittää järkevästi sen sisältöä on ajanut hänen subjektiivisen vakaumuksensa mitä villeimpään, kaikkea järjellistä selvitystä halveksivaan innostukseen. Mutta emme voi p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861.   Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...
Paikat: