Fryxell, Anders

Fryxell, Anders

1795–1881. Ruotsalainen historioitsija, kirjailija, runoilija ja pappi.

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1856
Sveriges Historia under konungarne af Pfalziska huset – af Fredrik Ferd. Carlson. Första delen. Carl X Gustaf. Stockholm 1855. [Ruotsin historia Pfalzin kuningashuoneen aikana. Ensimmäinen osa. Kaarle X Kustaa. Tukholma 1855.] Voi sanoa jokaisen, joka on lukenut Geijerin Ruotsin kansan historiaa, epäilemättä kokeneen tuskallisen tunteen teoksen keskeytyessä Kristiinan hallitukseen. Ruotsin historia Kustaa I:stä Kaarle XII:een on yhtä ainoaa yhtenäistä, suurenmoista murhenäytelmää, jonka neljännen näytöksen alussa ollaan Kristiinan ajassa; ja niin vavahduttava kuin viides näytös loppukohtauk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1857: Yliopiston tiedekunta- ja ns. osakuntayhdistyksistä

Päivämäärä: 
1.10.1857
Toivoaksemme aihe on lehden lukijoiden suurelle enemmistölle niin tärkeä, että sitä koskeva lyhyt esitys jo kysymyksen takia herättää kiinnostusta. Yliopisto on luonnostaan yhteiskunnan hallinnosta ja päivittäisistä yhteiskunnallisista pyrinnöistä erillään. Tieteellisenä laitoksena yliopisto vaatii tutkimus- ja julkaisuvapauden, jota ilman mitään tiedettä ei voi olla olemassa. Opetuslaitoksena se voi täyttää tehtävänsä vain käyttämällä välittömästi tätä vapautta. Sen suora toiminta opetuslaitoksena ei liioin ulotu laitoksen ulkopuolelle. Siksi yliopistolla on oikeutetusti, tietyissä rajoiss...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: