Malmström, Bernhard Elis

Malmström, Bernhard Elis

1816–1865. Ruotsalainen taidetutkija ja runoilija. Estetiikan ja kirjallisuushistorian dosentti Upsalassa 1843. Ruotsin akatemian jäsen 1850. Estetiikan, kirjallisuus- ja taidehistorian professori 1859.

Bernhard Elis Malmströmiltä

Päivämäärä: 
16.1.1849
Upsala 16.1.1849   Veli Snellman!    Koska en ole varma siitä, saatko Ruotsin sanomalehtien välityksellä tuoreita tietoja täältä, ystävyyteni sinun yksityistä ja kunnioitukseni Sinun julkista persoonaasi kohtaan kannustaa minua ilmoittamaan Sinulle tällä tavalla, että täkäläisen yliopiston teoreettisen filosofian professori E. A. Schröder kuoli eilisaamuna lyhyen sairauden jälkeen. Kun oletan, ettet voi olla tietämätön ruotsalaisen filosofian historian viimeaikaisista kutakuinkin skandaalimaisista tapahtumista, minun tuskin tarvitsee kertoa Sinulle, että hakemuksesi nyt vapautuneeseen virka...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Bernhard Elis Malmströmille

Päivämäärä: 
13.2.1849
13.2.1849   Kunnioitettu Veli!    Sanon vilpittömin sydämin: kiitos hyväntahtoisuudesta, jonka osoitit kirjeelläsi. Monien epäröintien ja sisäisen levottomuuden vallassa valvotun yön jälkeen lähetän nämä asiakirjat ja pyydän Sinua jättämään ne viime tingassa asianomaiseen paikkaan. Minut on pantu ehdolle professorin virkaan Helsingissä. Odotin tämän päivän postin saapumiseen saakka tietoja asian ratkaisusta; mitään tietoja ei kuitenkaan tullut. Minun on siis tehtävä päätökseni, jotta en myöhästyisi määräajasta Upsalassa. Asiakirjoista näkyy levottomuuteni ja kiireeni; tälle ei kuitenkaan vo...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Bernhard Elis Malmströmille

Päivämäärä: 
27.2.1849
27.2.1849   Kunnioitettu Veli!    Suo anteeksi, että olen jättänyt Sinut näin pitkäksi aikaa ilman mitään tietoja. Kun tämä kirje nyt saapuu perille, aika, jonka kuluessa olisin voinut vapaasti päättää hakemuksestani, lienee jo päättynyt. Minun on joka tapauksessa annettava asian mennä niin kuin se menee, ja toivon vain, että jättäessäsi hakemuksen olit varma siitä, että se voidaan nykyisessä kunnossaan ottaa huomioon. Jos se seikka, että olen täällä virassa hakemuksen sisäänjättöhetkellä, olisi hakemuksen huomioonottamisen este, pyydän Sinua ystävällisesti vetämään sen pois ennen kuin asia...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Bernhard Elis Malmströmiltä

Päivämäärä: 
1.3.1849
Upsalassa 1.3.1849   Kunnioitettu Veljeni!    Olen ottanut vastaan kirjeesi juuri kuluneen helmikuun 13. päivältä ja sen mukana tulleet hakemusasiakirjat erityisen yllättyneenä ja tyytyväisenä, kun sanomalehdissämme on jo muutamia viikkoja kierrellyt huhu, että sinut olisi nimitetty professoriksi Helsinkiin. Vaikka en tämän päivän postissa saanutkaan toista kirjettäsi, jonka odottamiseen viimeksi tullut kirjeesi antoi aiheen, en mielestäni kuitenkaan voi lykätä pitempään näiden rivien lähettämistä sinulle pyytääkseni Sinua täydentämään asiakirjasi virkatodistuksella, jonka tarpeellisuutta v...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Bernhard Elis Malmströmille

Päivämäärä: 
19.4.1849
Kuopiossa 19.4.1849   Kelpo Veljeni!    Näen hyvän ystävyytesi siinä, miten olet puuhannut hakemukseni hyväksi, vaikka minun onkin pyydettävä Sinua vetämään se pois, ja näin siis tässä vahvistan rauhallisin mielin ja pitkän harkinnan jälkeen viime kirjeessä ilmoittamani päätöksen edelleenkin elää ja tehdä rakennustyötä isänmaassani. Sydämellinen kiitos Sinulle kuitenkin siitä, mitä olet tehnyt; voit olla varma siitä, että osaan arvostaa hyväntahtoisuutta, joka ei karta auttamista silloinkaan, kun se näyttäisi aiheuttavan tyytymättömyyttä ja saavan palkakseen kiittämättömyyttä. Viime kirjeen...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Ludvig Runebergille

Päivämäärä: 
30.4.1849
30.4.1849   Veli Runeberg!    Kyynelsilmin ja sydän täynnä päätin Stoolin tarinoita lukiessani lähettää Sinulle niin lämpimän kiitoksen kuin tunsin asian vaativan. Tälle päätökselle kävi kuten monelle muullekin. Mitäpä siitä. Olet varmasti ottanut vastaan minun iloni ja kiitollisuuteni isänmaamme yleisen ilon ja kiitollisuuden myötä. Kiitoksia nyt viimeksi lähettämistäsi ystävällisistä sanoista. Vastaukseni kehotukseesi on, että vaikka voisinkin suostua hyväksymään kyseessä olevan epävarman aseman, mahdollisuuteni tuon viran saamiseen olisivat yhtä vähäiset, kenties vielä vähäisemmät [kuin ...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lukijaa ehkä hämmentävä otsikko saa selityksensä alempana. Kun saimme tässä numerossa julkaistut säkeet Nervanderin kuolinpäivänä, ensimmäisenä tunteena niitä lukiessamme oli luonnollisesti henkiin herännyt suru ja kaipaus. Siihen sekoittuivat mietteet siitä, miten vähän jopa lahjakkaimman yksilön elämällä ja pyrinnöillä on merkitystä siellä, minne Kaitselmus on sijoittanut hänen kehtonsa ja hautansa ja niiden väliin viitoittanut lyhyen uran maankamaralla, joka vielä kuuluu erämaahan, ja kansassa, jolle hengen työ on vielä lapsen heikkoa yritystä nousta omille jaloilleen, missä yleinen henk...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 4, huhtikuu 1859: ”Duncker ja hänen ympäristönsä” -kirjan ns. kriitikot

Päivämäärä: 
1.4.1859
Maassamme ei ole tavatonta nähdä jokaisen raukan, joka juuri ja juuri kykenee rustaamaan muutaman sanomalehtirivin, kohtelevan rikollisena erinomaisen nerokasta ja harvinaisen taitavaa miestä joka, on elämänsä ajan uutterasti työtä tehden ja jalon ja ylevän henkensä ansiosta saanut nuo lahjansa kantamaan hedelmää, rikollisena, joka ei muuta ansaitse kuin tulla pyyhityksi pois kirjoittajien joukosta. Hän saa kiittää onneaan, jos sellaisessa hyökkäyksessä vielä säilyttää hivenen kunniaansa ja mainettaan. Annettakoon anteeksi, jos loukattu hienotunteisuus, kuten se joka esimerkiksi pani pahaks...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1860
Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859.   Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...
Paikat: