Beskow, Bernhard von

Beskow, Bernhard von

1796–1868. Ruotsalainen runoilija ja biografi. Ruotsin Akatemian pysyvä sihteeri 1834–1868.

Freja nro 48, 17.6.1842: Maisteripromootio Upsalassa (Upsalasta tulleesta kirjeestä)

Päivämäärä: 
17.6.1842
Akateeminen kaupunki on ollut ääriään myöten täynnä matkustavaisia maan kaikilta kulmilta ja sen monilla lehvästöjen varjostamilla aukioilla ja kaduilla on taukoamatta sipsutellut kauniita jalkoja, nähty mustia jakkuja valkeiden hameiden yllä, mustia frakkeja valkeiden… Neitojen helakat ruusunpunaiset hatut ovat asevelvollisten nuorukaisten kiiltävien pistinten ohella vilahdelleet edestakaisin puiden tumman vehreyden edessä. Tahtookohan kukaan sanoa moitteen sanaa siitä, että yliopiston joka ikinen kirja on pysynyt useita päiviä avaamattomana, kuin sinetöitynä, ja on availtu vain pulloja in...
Paikat: 

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
17.11.1848
H:ki 17.11.1848   Parahin Veli,    Olen viivytellyt käsiini tosin myöhään tulleeseen kirjeeseesi vastaamista paljon pitempään kuin Sinä luonteeltasi kärsimättömänä varmaan olisit halunnut. En voi enkä halua väittää viivytyksen syyksi ylenmääräistä muiden töiden kuin kirjeenvaihdon paljoutta tänä aikana. Tämän luonteisissa tapauksissa on asiaan löydettävä aikaa ja tilaisuus minkä tahansa muun puuhan kustannuksella. Kun olen kuitenkin viivytellyt, tämä on johtunut vain siitä, että olisin halunnut päästä kertomaan Sinulle, että olen täyttänyt Sinun ystävällisesti antamasi tehtävän asian edelly...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1860
Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859.   Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...
Paikat: 

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Päivämäärä: 
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...
Paikat: