Bremer, Fredrika

Bremer, Fredrika

1801–1865. Ruotsalainen kirjailija, syntynyt Suomessa.

Freja nro 12, 11.2.1842: Kirjallisuutta, ”Morgon-väckter: några ord i anledning af ’Strauss och evangelierna’: trosbekännelse af Fredrika Bremer”

Päivämäärä: 
11.2.1842
[Aamuvartioita. Muutama sana ”Strauss och evangelierna” -kirjoituksen johdosta. Fredrika Bremerin uskontunnustus.]   Painosta on ilmestynyt tämä yhtä kuuluisan kuin pidetynkin kirjailijattaren teos. Siitä on jo jonkin aikaa puhuttu pääkaupungissa ja sitä on odotettu. Tekijän nimi jo takaa, että teos saa laajan lukijapiirin, siinäkin tapauksessa että aihetta ei voisi laskea päivän puheenaiheisiin. Voi vain arvailla mitä yleisö on tältä kirjalta odottanut. Tuskin on uskallettua olettaa, että monet pettyvät odotuksissaan. Voi nähdä ennakolta, että kirjailijatar ei lisää kiihkomielisten mustama...

Kallavesi nro 10, Saiman liite, 24.10.1846

Päivämäärä: 
24.10.1846
Matkakertomuksia Matkakertomukset ovat maamme yksityiskirjastoissa nykyään melko harvinainen kirjallisuudenlaji. Siihen aikaan, kun Etelämeren saaret vielä tarjosivat uusien löytöjen jälkisatoa ja kun eurooppalaisen kaupan ja kulttuurin myötä myös tutkimus tunkeutui jo aiemmin tunnettuihin maanosiin, matkakertomuksilla oli sivistyneistön lukuharrastuksissa varsin tärkeä sija. Sittemmin ne ovat menettäneet paikkansa romaaneille, jotka joskus onnistuvatkin havainnollistamaan kaukaisten maiden erikoista luontoa ja niiden asukkaiden tapoja paremmin kuin maltillinen asiateksti. Kukapa ei tuntisi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: [Matkakirjallisuutta Yhdysvalloista]

Päivämäärä: 
5.1.1855
Resa i Förenta Staterna, af P. A. Siljeström. I. [Matka Yhdysvalloissa] Hemmen i Nya Verlden, af Fredrika Bremer. I–III. [Koti Uudessa maailmassa]   Molemmat teokset on aiemmin esitelty Litteraturbladissa. Kun viimeksi mainitun 2. ja 3. osa vasta nyt ovat ilmaantuneet täkäläisiin kirjakauppoihin, antaa se meille aiheen mainita vielä kerran molemmat, sillä ne kuuluvat olennaisesti yhteen. Emme tiedä missään muussa kirjallisuudessa olevan sellaisia Yhdysvaltojen elämän kuvauksia, jotka voisivat tehdä Siljeströmin ja neiti Bremerin teokset tarpeettomiksi. Sikäli kuin tiedämme, ovat nämä teokse...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1856
Sveriges Historia under konungarne af Pfalziska huset – af Fredrik Ferd. Carlson. Första delen. Carl X Gustaf. Stockholm 1855. [Ruotsin historia Pfalzin kuningashuoneen aikana. Ensimmäinen osa. Kaarle X Kustaa. Tukholma 1855.] Voi sanoa jokaisen, joka on lukenut Geijerin Ruotsin kansan historiaa, epäilemättä kokeneen tuskallisen tunteen teoksen keskeytyessä Kristiinan hallitukseen. Ruotsin historia Kustaa I:stä Kaarle XII:een on yhtä ainoaa yhtenäistä, suurenmoista murhenäytelmää, jonka neljännen näytöksen alussa ollaan Kristiinan ajassa; ja niin vavahduttava kuin viides näytös loppukohtauk...
Paikat: 

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
20.12.1856
[joulukuussa 1856]   Parahin Veli!    Olipa ikävää, ettet tarjonnut minulle tätä herkkua aikaisemmin. Nyt minun arvosteluni Herthasta [Fredrika Bremerin romaanista] on jo ladottu marraskuun numeroon, ja siinäkin on muutamia ruotsalaiseen arvostelijaan kohdistuvia kolhaisuja. Kaksi kirjoitusta tästä aiheesta on selvästikin liikaa samassa numerossa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että voisit säästää oman kirjoituksesi joulukuun numeroon, kun saisin nyt valmistumassa olevassa numerossa valmistella yleisöä siihen, mitä tuleman pitää. Joulukuun numero ilmestyy tammikuun puolivälissä. Olen lisäksi s...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1859
Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta.   Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1861: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1861
Skrifter af Kristian Claëson. 2 bb [K. C., Kirjoituksia, 2 osaa]. Tukholma 1860.   Kunnioitetut lukijat ovat nähneet, että tässä lehdessä on arvioitu pari tämän 32-vuotiaana 1859 kuolleen tutkijan teosta. Toinen oli puhtaasti filosofinen tutkimus: ”Om möjligheten af en filosofisk Rättslära” [Filosofisen oikeusopin mahdollisuudesta]; toinen taas Nordisk Universitets Tidskriftissä julkaistu tutkielma: ”Om språkets ursprung och väsende” [Kielen alkuperästä ja olemuksesta]. Nämä molemmat kirjoitukset osoittavat, millaisiin tutkimuksiin nuori ajattelija lähinnä omisti lyhyen elämänsä. Ne eivät k...
Paikat: