Aleksanteri Suuri | J. V. Snellmanin kootut teokset

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä:

1.5.1855

Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1857

Thomas Babington Macaulayn teoksesta ”History of England” on, sitten kun teos ensimmäisen kerran tässä lehdessä mainittiin, ilmestynyt vielä viisi osaa, siis yhteensä kahdeksan osaa. Silti nämä kahdeksan nidettä tai vihkosta käsittävät, jos ei oteta huomioon johdantokatsausta Englannin vanhempaan historiaan, vain 12 vuoden ajanjakson, Jaakko II:n valtaistuimelle noususta 1685 Ryswickin rauhaan 1697. Luulisi että niin pikkutarkalla ja perusteellisella historiankirjoituksella voisi kiinnostaa vain historiantutkijaa ex professo [asiantuntijana] ja sen ohella korkeintaan siihen maahan syvemmin ...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Jaakko II

Riehl, Wilhelm Heinrich von

Ignell, Nils

Aleksanteri Suuri

Quintus Curtius Rufus

Caesar, Gaius Julius

Rothschild, Amschel Mayer

Lessing, Gotthold Ephraim

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä:

10.1.1862

Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862 [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...

Henkilöt:

Hildenbrand, Karl

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Zeller, Eduard

Luther, Martin

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Schwegler, Friedrich Karl Albert

Rixner, Thaddeus Anselm

Herakleitos Efesolainen

Voltaire, François Marie Arouet de

Diderot, Denis

Pyrrhon (Elisläinen)

Alkibiades

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Ribbing, Sigurd

Ast, Georg Anton Friedrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Theofrastos

Eudemos

Aleksanteri Suuri

Kyyros I, Persian kuningas

Hippodamos

Zenon Kitionlainen (Zenon nuorempi)

Krates Ateenalainen

Epikuros

Cicero, Marcus Tullius

Mai, Angelo

Lykurgos

Drakon

Scipio, Publius Cornelius Scipio Aemilianus Africanus (minor)

Zaleukos

Kharondas

Livius, Titus

Vergilius (Publius Vergilius Maro)

Sallustius (Gaius Sallustius Crispus)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1863: Perheen merkitys historiassa

Päivämäärä:

1.8.1863

Minun on lunastettava eräs antamani lupaus ja siksi rohkenen pyytää arvon yleisön huomiota. Olen vakuuttunut siitä, että mahdollisuus antaa hätääkärsiville ropo tuottaa kuitenkin jokaiselle läsnäolijalle tyydytyksen, jonka vuoksi myös tämä esitelmä voi toivoa suopeaa vastaanottoa. Koska olen valinnut sen aiheeksi perheen merkityksen historiassa, niin aiheen pitäisi ainakin olla yleisesti kiinnostava. Mutta vaatii aina oman pienen ponnistuksensa, kun koettaa saattaa selkeästi tietoiseksi myös sellaisia asioita, jotka tunne tavoittaa varmimmin. Siksi minun on pyydettävä arvoisilta kuulijoilta...

Henkilöt:

Vico, Giovanni Battista

Aleksanteri Suuri

Caesar, Gaius Julius

Kaarle Suuri (Charlemagna)

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Asiat: