Voltaire, François Marie Arouet de

Voltaire, François Marie Arouet de

1694–1778. Ranskalainen valistuskirjailija, filosofi ja historioitsija. Asui 1726–29 Englannissa ja 1750–53 Preussissa. Ranskan akatemian jäsen 1746.

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä: 
1.5.1855
Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Paikat: 
Asiat: 

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä: 
20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...
Asiat: 

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Paikat: 

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä: 
10.1.1862
Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862   [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1863
Esittelemme tässä juuri edellä julkaistun katkelman yhteydessä paitsi teosta, josta se on lainattu, myös muutamia muita ruotsalaisten kirjapainojen tuotteita, mm. eräitä jo vanhempia maataloutta käsitteleviä julkaisuja, jotka on meille lähetetty, mutta joiden esittely on ajan puutteen takia lykkääntynyt. Lehden viime vuosikerrassa julkaistiin lainaus teoksesta   Lufthavet, en fysisk framställning för bildade läsare, ur E. J. Reimanns efterlemnade manuskripter. Öfvers. från 2:a upplagan af C. [Ilmameri, fysikaalinen selvitys sivistyneille lukijoille E. J. Reimannin jälkeenjääneistä käsikirjo...
Paikat: