Nicander, Carl August

Nicander, Carl August

1799–1839. Ruotsalainen runoilija.

Carl August Nicanderille

Päivämäärä: 
13.11.1837
Tukholmassa   Hra Karl August Nicander    Kelpo Veljeni! En kohteliaisuuden, vaan oman sisimpäni vaatimusten täyttämiseksi kirjoitan Sinulle tämän, samoin – veljellisesti kiittäen osoitetusta ystävyydestä ja luottamuksesta sekä siitä seuranneista iloisista hetkistä. Major et longinquo reverentia – item amor & desiderium [kunnioitus on suurempi etäällä ollessa – samoin rakkaus ja kaipuu]. Uskoin todellakin, että Ruotsista tulisi minulle maa, jossa maito ja hunaja vuotavat, vaikkei se minulle luvattu maa olekaan; nyt kuitenkin tunnustan, että voisin rauhallisin ja kärsivällisin mielin – a...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Bengt Olof Lilleltä

Päivämäärä: 
29.3.1839
Heinolassa pääsiäisaattona [29.3.]1839   Parahin Veli Snellman!    Ihmisen, joka ei havahdu jouluksi, pakottaa omatunto sentään ajattelemaan pääsiäisen tuloa, ajattelet varmaan, kun saat tämän käsiisi. Tässä eräänä iltana oli Cygnaeuksen luona – ja me kumpikin jouduimme tunnustamaan, että me suomalaiset, nekin, joiden olemme uskoneet kuuluvan lämpimimpiin, olemme kummallisen hidasliikkeistä ja passiivista sukukuntaa. Toisella oli muisteltavanaan luja – ja itse antamansa lupaus – toisella erotessa tapahtunut viimeinen, lämmin, päättymätön (niin hän itse sanoi) kädenlyönti, ja me molemmat oli...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
20.4.1855
3. Försök till framställning af Finlands kyrkohistoria, [Yritys esitykseksi Suomen kirkkohistoriasta] af G. F. Helsingius. 1 Del. Tavastehus 1855.   Suomen uskonpuhdistusta edeltävälle kirkkohistorialle on ominaista, että se suurin piirtein lankeaa yhteen sen kanssa mikä tähän mennessä on kirjallisuudessa kulkenut saman ajan Suomen historian nimellä. Porthan, jonka tutkimuksiin myöhemmät kirjoittajat nojautuvat, teki työtä pääasiassa kirkollisten lähteiden parissa: muita ei hänen saatavillaan ollut. Rühs, Arvidsson ja Cajan ovat hänen jälkiään seuraten kirjoittaneet sanotulta ajanjaksolta l...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1860
Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.]   Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on:   Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...
Paikat: