Cornelius Nepos

Cornelius Nepos

n. 100–25 e.Kr. Roomalainen historioitsija.

Carl Gustaf Ottelinille, konsepti

Päivämäärä: 
31.8.1843
31.8.1843   Korkeasti kunnioitettu Herra Tohtori ja Piispa    Velvollisuuteni on kunnioittavimmin ilmoittaa Herra Tohtorille ja Piispalle, että olen velvollisuuteni mukaisesti ottanut tämän kuun 24. päivänä vastaan täkäläisen yläalkeiskoulun rehtorin viran. Ne neuvottelut Ruotsissa, jotka vielä heinäkuussa tekivät lähimmän tulevaisuuteni ratkaisun epävarmaksi ja joista minulla oli kunnia luottamuksellisesti kertoa, päättyivät ratkaisuun siten, että kyseessä olevaan professuuriin ilmoittautui neljä hakijaa eikä sen julistaminen uudelleen avoimeksi siis tullut kysymykseen. Ilman tuollaista ka...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Latinan koulukielioppi

Päivämäärä: 
1.1.1849
Latinsk skolgrammatik [Latinan koulukielioppi] kirj. Carl Rudolf Forsman, Hämeenlinna, 1848   On kohtuullista, että koulumiehet ja muut opettajat saavat ensin tutustua tämänkaltaiseen työhön, koska tämän kokeen läpi käymisestä voi riippua sen hyväksyminen tarkoitukseensa. Varmaksi sellainen koe tulee vasta kun kirjaa käytetään opetuksessa. Sitä ennen voidaan esittää vain enemmän tai vähemmän subjektiivista punnintaa niistä sen ansioista ja puutteista, jotka rohkaisevat käytännön kokeiluun tai siitä karkottavat. Täydelliseen arvosteluun tämän kirjoittaja ei liioin pidä itseään pätevänä; eikä...

Uuden koulujärjestyksen määräykset, lausunto yliopiston konsistorissa 1.6.1858

Päivämäärä: 
1.6.1858
Niin kauan kuin järjestettyä opetusta on ollut olemassa, on kaikissa maissa pidetty alkeisopetuksen osalta itsestään selvänä, että vain aiemmin opetetun aineksen ahkera kertaaminen antaa lujan pohjan tietämyksen kartuttamiselle. Kokeneet pedagogit ovat myös kautta aikojen todistaneet, ettei kertaaminen suinkaan hidasta, vaan päinvastoin nopeuttaa kyseessä olevan oppikurssin läpäisemistä. Niinpä vanhemmassa koulujärjestyksessä teroitettiin selvin sanoin koulujen johtajille ja opettajille heidän velvollisuuttaan järjestää uutterasti kertauksia oppilailleen. Nyt voimassa olevasta lukio- ja kou...
Henkilöt: 
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Italian kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Kertoessamme uutisia tästä kirjallisuudesta viittaamme siihen, mitä edellisen vuosikerran 7. numerossa on näistä uutisista sanottu. Niiden tarkoituksena on antaa kuva henkisestä elämästä ja toiminnasta Italiassa. Vain Saksassa ja Ranskassa tiedetään jotakin Italian runsaasta kirjallisuudesta, vaikka siihen tutustuminen varmasti kannattaisi kaikilla inhimillisen tietämyksen aloilla. Italian poliittiset olot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tämä kirjallisuus on jäänyt varjoon. Jos kansallinen tietoisuus onnistuu, kuten nyt voidaan toivoa, saamaan voiton erillisenä ilmiönä vaikuttaneest...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Morgonbladet nro 155 ja 161, 7. ja 14.7.1877: Lyseoiden oppikursseista ja opetuksesta

Päivämäärä: 
7.7.1877
I Turun lyseon rehtori on ystävällisesti lähettänyt minulle viime vuositutkintoon laaditun ohjelman, josta lähetyksestä täten saan nöyrimmästi kiittää. Asian vierestäkin velvollisuus vaatii mainitsemaan, että ohjelman mukana oli kiintoisa, lähdetutkimuksiin perustuva K. K. T[igerstedt]:in tutkimus: ”Lisäys Käkisalmen läänin historiaan kuningatar Kristiinan hallitusaikana”. On kaunis ja sopiva saksalainen koulutapa, että siten jollain kirjoituksella todistetaan opettajien kiinnostusta tieteeseen ja kirjallisuuteen. Mutta jotta arvokkaita tutkimuksia kuten kyseinen ei kätkettäisi ja – ehkä un...
Paikat: