Teologia

Teologia

Freja nro 31 ja 32, 23.4. ja 27.4.1841: Uusimmat ilmiöt Saksan kirjallisuudessa. Matkailevan maanmiehen merkintöjä

Päivämäärä: 
23.4.1841
I Suurimman huomion Saksan uusimmassa kirjallisuudessa ansaitsee epäilemättä viime lokakuussa julkaistu Straussin ”Dogmatiikan” ensimmäinen osa. Teoksen nimi kuuluu: ”Die christliche Glaubenslehre in ihrer geschichtlichen Entwickelung und im Kampfe mit der modernen Wissenschaft, dargestellt von D:r David Friedrich Strauss”. Paitsi ammattiteologille, teos on kiinnostava myös kristillisen seurakunnan jokaiselle tieteellistä sivistystä saaneelle jäsenelle sen kamppailun puitteissa, jota nykyään käydään järjen oikeudesta uskonnonkin alueella. Kiinnostavuutta lisää se yleinen hälinä, jonka saman...

Freja nro 72, 73, 74 ja 75, 14.9., 17.9., 21.9. ja 24.9.1841: Painokanteesta ”Strauss och evangelierna” -teosta vastaan.

Päivämäärä: 
14.9.1841
I Uskonnollinen suvaitsevaivuus   Vaikka Straussin teoksen julkaisijaan nyt kohdistetussa vainossa ei olekaan ajanmukaisen valistuksen ja uskonnollisen suvaitsevuuden merkkejä, täytyy kysymyksen kaikkialla herättämää mielenkiintoa silti pitää hyvänä ajan merkkinä. Jokaisella totuuden ja vapaan tutkimuksen ystävällä on jonkin verran perusteltua toivoa siitä, että tästä vähäisestä alusta kehkeytyisi Ruotsissakin lämpimämpää suhtautumista vakaumuksen pyhyyteen, suurempaa harrastusta tiedon korkeimpien kysymysten selvittelyyn. Kirjoitimme tässä lehdessä jokin aika sitten (kuluvan vuoden nro 31)...

Freja nro 77, 1.10.1841: Sana juutalaisuudesta. Vastaus H:n lähetettyyn kirjoitukseen Frejan nro:ssa 76

Päivämäärä: 
1.10.1841
Frejan viimeisimmässä numerossa julkaistiin toimitukselle lähetetty kirjoitus, jonka laatija pyrkii kumoamaan erään sanontamme artikkelissa ”Painokanteesta Strauss och evangelierna -teosta vastaan”. Tila ei siinä numerossa sallinut meidän liittää tähän lähetettyyn eräitä sen vaatimia huomautuksia. Kirjoittaja kuuluu juutalaiseen uskontokuntaan ja katsoo, että me rikomme muutoin vaatimaamme uskonnollista suvaitsevuutta vastaan sanoessamme: ”– – ei-kristillisen uskon tunnustajien ei pidä kristillisessä yhteiskunnassa nauttia valtion kansalaisen oikeuksia”. Kirjoittajan mielestä on selvää, ett...

Freja nro 80, 81 ja 82, 12.10., 15.10. ja 19.10.1841: Vastine Bietinkirjoitukseen ”Frejan 'Strauss och evangelierna' –teoksen saamaa syytettä koskevien artikkelien tutkiskelua” (Svenska Biet, nro 225 Ff)

Päivämäärä: 
12.10.1841
I Frejan julkaistua ensimmäisen artikkelinsa Svenska Biet piti sitä tarkastelun arvoisena. Sittemmin lehti näyttää empineen mahtaako moinen maksaa vaivan. Nyt lehti on kuitenkin useammassa numerossaan alentunut hyödyttämään artikkelien kirjoittajaa ja sanomalehtiä lukevaa yleisöä terävyydellään ja syvällisellä oppineisuudellaan. Vaikka tämän kirjoittaja kaikessa vähäpätöisyydessään tunteekin suurta kunnioitusta Bi-tutkailijan verrattomia oivalluksia kohtaan, on hänen kuitenkin tunnustettava oppineensa tästä tutkailusta vain seuraavat seikat. Hänen (on tarkoin pantava merkille, että tarkoite...

Freja nro 84, 26.10.1841: Herra Reuterdahlin kritiikki teoksesta ”Strauss och evangelierna”

Päivämäärä: 
26.10.1841
Lehdessä Studier, Kritiker och Notiser on julkaistu kirjoitus ”Den omarbetade och på svenska återgifna Strauss” ja kirjoittajaksi on merkitty H. R(euterdahl). Myös Biet on julkaissut kirjoituksen vakuutellen sen erehtymättömyyttä ja langetetun tuomion peruuttamattomuutta. Moinen varmaankin ärsyttäisi hra R:ää, mikäli hän tai joku toinen voisi pitää näitä huudahteluja muuna kuin koulupojan ihailuna opettajan maailmoja syleileviä tietoja kohtaan. Biet liittää muihin lausahduksiinsa myös yksinkertaisen huudahduksen: ”Mitä hra F. voi nyt sanoa?” – Siinä sitä ollaan, hyvä Bi-poikaseni! Mitä maai...

Freja nro 85, 29.10.1841: Bi-tutkailija on ojennuksekseen köytettävä valheisiinsa

Päivämäärä: 
29.1.1841
Emme saa yllä mainitusta syystä antaa Bi-tutkailijan heitellä hiekkaa niiden silmiin, jotka ehkä näkevät paremmin hänen vakuuttelunsa kuin itse asian. Hän sanoo näin: ”Strauss och evangelierna”-teoksen tekijä ”ei käsittele maailman Vapahtajaa edes rehellisenä ihmisenä”, ja näin (ks. nro 235, 7. palsta): ”kirja opettaa, että Vapahtaja tuskin oli edes rehellinen ihminen”. Me lainasimme molempia ilmauksia, mutta eilisessä anteeksipyynnössään tutkailija vaikenee viisaasti jälkimmäisestä. Eikä se jätä hänelle pienintäkään kiemurtelun tilaa. On valetta, että kirja ”opettaisi” jotain sellaista, ja...
Paikat: 

Freja nro 86, 2.11.1841: Suuri mehiläissaarna

Päivämäärä: 
2.11.1841
(Mehiläissaarnaaja kiipeää hirveän mekastuksen ja nyrkin heristyksen saattelemana käydäkseen yhteiskunnan tuhoajien, vallankumouksellisten ja kannibaalien kimppuun. Hän nousee ylös pesän seinää ojentaakseen sen päältä yhteiskunnan huipuille veljellistä apua. Aina välillä hän pysähtyy ja oikeauskoiset alkavat vavisten pelätä maailmanloppua. Valtaisa hahmo on kuitenkin vain nostanut huulilleen kauhan tietämättömyyden ja valheen saavista. Siinä samassa hän päästää kauhan ja ruiskuttaa suustaan sellaisen ryöpyn, että yksikään elävä olento ei pysty vastustamaan sen tuhovoimaa. Hän suuntaa sen pe...
Paikat: 

Freja nro 88, 9.11.1841: Painovapauslain 3 § 2 mom.

Päivämäärä: 
9.11.1841
Jos tahtoo etsiä kirjoitetuista laeista lainsäätäjän tarkoitusta, voi usein joutua naurettavuuksiin. Lainsäätäjältä voi näet löytää korkeampaa viisautta, näkemystä ja kannanottoja, muuta kuin mitä lain kirjain sanoo. Toisaalta asian luonteeseen kuuluu, että lainsäädännön kirjaimellisen sisällön mitään osaa ei tule pitää merkityksettömänä eikä kokonaan tarkoituksettomana. Näin käy kuitenkin osittain painovapauslain 3 §:n 2. momentille, jos sitä tulkitaan niin kuin tietyllä taholla on tarkoitettu. Momentti kuuluu: ”Jos joku kieltää Jumalan tai kuoleman jälkeisen elämän tai puhtaan evankelisen...

Freja nro 8 ja 9, 28.1. ja 1.2.1842: Hivenen suolaa kirvelevään silmään

Päivämäärä: 
1.2.1842
Vaikka onkin turha odottaa, että mielet olisivat täysin rauhoittuneet Straussin oikeudenkäynnin ja teoksen aiheuttaman yllättävän yhteenoton jäljiltä, voinee silti toivoa, että asiasta sanottu järkevä sana löytää siellä täällä tyyntyneen ja järjellisen lukijan. Jos tarkastelee tapauksesta syntynyttä pienoista kirjallisuutta, ei voine juuri ällistyä, mutta silti voi hiukan ihmetellä kuinka kyseiset kirjoittajat pelkäävät käydä käsiksi asiaan. Sitä enemmän on fanaattista huutoa ja jonkinlaista ylhäistä nenän nyrpistystä. Sillä halutaan suunnilleen sanoa: ”Meidän tietomme eivät suinkaan ole vä...

Freja nro 12, 11.2.1842: Kirjallisuutta, ”Morgon-väckter: några ord i anledning af ’Strauss och evangelierna’: trosbekännelse af Fredrika Bremer”

Päivämäärä: 
11.2.1842
[Aamuvartioita. Muutama sana ”Strauss och evangelierna” -kirjoituksen johdosta. Fredrika Bremerin uskontunnustus.]   Painosta on ilmestynyt tämä yhtä kuuluisan kuin pidetynkin kirjailijattaren teos. Siitä on jo jonkin aikaa puhuttu pääkaupungissa ja sitä on odotettu. Tekijän nimi jo takaa, että teos saa laajan lukijapiirin, siinäkin tapauksessa että aihetta ei voisi laskea päivän puheenaiheisiin. Voi vain arvailla mitä yleisö on tältä kirjalta odottanut. Tuskin on uskallettua olettaa, että monet pettyvät odotuksissaan. Voi nähdä ennakolta, että kirjailijatar ei lisää kiihkomielisten mustama...